FANDOM


Padlock
Tämä malline on suojattu käyttäjätunnuksettomien käyttäjien muokkauksilta vandalismin takia.

Jos sinulla ei ole käyttäjätunnusta tai olet rekisteröitynyt alle neljä päivää sitten, voit ehdottaa muutosta mallineeseen keskustelusivulla.

Albus Dumbledore (HBP promo) 3
Albus Percival Wulfric Brian Dumbledore
Biografiset tiedot
Sukupuoli

Mies [1]

Silmien väri

Siniset [1]

Hiusten väri

Hopeaiset[1] (aiemmin ruskeat[2] [3])

Syntynyt

1881 [4]

Kuoli

kesäkuu 1997 (115/116-vuotiaana) [4]

Perhe
Syntyperä

Puoliverinen [5]

Arvonimi(/et)
Taikasauva

Seljasauva [5]

Mörkö

Hänen sisarensa, Arianan, ruumis

Suojelius

Feeniks-lintu [4]

Ammatti
Liittoutumat
Kulissien takana
Ensiesiintyminen

Harry Potter ja viisasten kivi

Viimeisin ilmestyminen

Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (kronologisesti)

Viimeisin esiintyminen

Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (kronologisesti)

Näyttelijä
"Taukki! Vollotus! Kummallisuus! Nipistys!"
—Dumbledore eräissä Tylypahkan lukuvuoden alkajaispidoissa.

Albus Percival Wulfric Brian Dumbledore (1881-1997) oli Tylypahkan noitien ja velhojen koulun rehtori, jota pidettiin aikansa mahtavimpana velhona. Hän suoritti elämänsä aikana useita saavutuksia, joista tunnetuin on velhoyhteiskuntaa uhanneen pimeän velhon Grindelwaldin kukistaminen kuuluisassa kaksintaistelussa vuonna 1945.

Dumbledorelle tarjottiin elämänsä aikeana useaan otteeseen taikaministerin virkaa, mutta hän kieltäytyi joka kerta, koska ei halunnut jättää Tylypahkan koulua. Hänen mukaansa hän ei sopinut sellaiseen valta-asemaan, koska oli jo nuorena saanut silloisen ystävänsä Grindelwaldin kanssa idean kuoleman varjelusten etsimisestä ja jästien hallitsemisesta yhteiseksi hyväksi.

Dumbledore aloitti opettajana Tylypahkassa 1900-luvun alussa ja hänet nimitettiin rehtoriksi noin 1960-luvulla. Hän toimi tässä toimessa paria keskeytystä lukuunottamatta koko loppuikänsä. Tänä aikana hän tapasi suurimman osan 1900-luvun nimekkäimmistä velhoista ja voitti heidän kunnioituksensa. Dumbledoren oppilaita olivat mm. Harry Potter, Lisko Scamander ja Tom Valedro, josta kehkeytyi myöhemmin pimeän velho lordi Voldemort. Dumbledoren sanottiin olevan ainoa velho, jota Voldemort pelkäsi.

Elämänkerta

Lapsuus ja nuoruus (1881-1899)

Ennen Tylypahkaa

Albus syntyi Kendra ja Percival Dumbledorelle 1881. Hän sai myöhemmin kaksi pikkusisarusta; veljen Aberforthin ja sisko Arianan.[5] Albus oli sisaruksista viisain ja panosti eniten opiskeluun.

Vuotta ennen opiskelujensa alkua Dumbledoren rauhallinen perhe-elämä koki ratkaisevan käänteen kun Ariana joutui jästilapsien pahoinpitelemäksi, ja tapauksesta armottoman koston tehnyt Percival-isä joutui Azkabaniin. Arianasta tuli pysyvästi epätasapainoinen henkilö joka ei kyennyt hallitsemaan taikuuttaan.

Opiskeluvuodet

Täytettyään yksitoista vuonna 1892 Dumbledore pääsi opiskelemaan Tylypahkaan. Jo ensimmäisenä vuonnaan hän todisti lahjakkuutensa opettajille voittaen useita palkintoja.

Griselda Maalisvallin, joka valvoi Dumbledoren V.I.P.tutkintoja, on sanonut tämän tehneen sellaisia taikoja, mitä hän ei ollut koskaan ennen nähnyt.

Tylypahkassa Albus myös ystävystyi erittäin pahaan tautiin sairastuneeseen Elfias Dozeen, jonka kanssa he suunnittelivat lähtevänsä maailmanympärysmatkalle koulusta valmistuttuaan vuonna 1899. Kaikki kuitenkin järkkyi, kun Dumbledoren äiti Kendra kuoli yllättäen. Doze lähti yksin matkalleen, sillä Albuksen oli jäätävä pitämään huolta perheestään, sillä myös perheen isä oli jo kuollut Azkabanissa.

Uusi tuttavuus

Grindelwald and Dumbledore
"Yhteiseksi hyväksi"
—Dumbledoren ja Grindelwaldin pääperiaate.

Dumbledoresta tuli uuden tilanteensa takia katkera. Hän ei pitänyt siitä, että hänen piti elättää kahta sisarustaan yksin. Myöhemmin tuona kesänä sai kuitenkin uuden suunnan elämäänsä, kun hänen naapurinsa Bathilda Bagshot esitteli hänet samanikäiselle Gellert Grindelwaldille, joka oli vastikään erotettu Durmstrangin koulusta. Kahdesta pojasta tuli nopeasti hyvin läheiset.[5]

Grindelwald ja Dumbledore tutkivat legendaarisia kuoleman varjeluksia ja päättivät lähteä etsimään niitä. Sairas sisar Ariana jäi taka-alalle, kun Dumbledore ja Grindelwald alkoivat puhua uudesta suunnitelmastaan: kuoleman varjelusten avulla velhot voisivat tulla esiin ja alistaa jästit hallintaansa.

Kolmintaistelu

Kuultuaan veljensä ja Grindelwaldin suunnitelmista, Aberforth yritti muistuttaa veljeään velvollisuuksistaan Arianaa kohtaan. Grindelwald suuttui Aberforthille, koska ei halunnut tämän tulevan hänen ja Albuksen suunnitelmien tielle ja käytti kidutuskirousta Aberforthiin. Kun Albus yritti suojella veljeään, syntyi raju kolmintaistelu. Ariana kuuli melun ja yritti puolustaa veljiään, mutta saikin itse tappavan osuman kirouksesta. Vielä monen vuodenkaan kuluttua Albus ei ollut varma kenen sauvasta Arianan kohtaloksi koitunut kirous lähti, mutta otti kuitenkin syyt niskoilleen tapahtuneesta. Grindelwald puolestaan pakeni paikalta. Tämä tapahtuma kariutti heidän ystävyytensä.[5]

Opettajana Tylypahkassa (1900–1960-luvut)

Albuksen koko perhe lukuunottamatta hänen veljeään oli nyt kuollut, mikä surustutti Dumbledorea. Kun Dumbledore oli kerännyt itsensä jokin aika tragedian jälkeen, hän lähti hakemaan töitä Tylypahkasta, johon hänet palkattiin opettajaksi joskus vuosien 1899 ja 1913 välillä. Tulevina vuosikymmeninä hän opetti ensin pimeyden voimilta suojautumista ja sittemmin muodonmuutoksia. Dumbledoren kanssa samoihin aikoihin myös Horatius Kuhnusarvio sai työpaikan taikajuomien opettajana.

Grindelwaldin nousu valtaan

JudeLawDumbledore

Dumbledore luokkahuoneessaan.

1920-luvulla, Dumbledoren opettaessa pimeyden voimilta suojautumista Tylypahkassa, hänen vanha ystävänsä Grindelwald alkoi keräämään itselleen kannattajia ympäri Eurooppaa. Grindelwald ja Dumbledore olivat kuitenkin sopineet verivalan, joka esti heitä hyökkäämästä toisiaan vastaan.[3] Lisko Scamanderin haiskun varastettua verivalan sisältävän pullon Grindelwaldilta, onnistuttiin verivala purkamaan.

1930-luvulla Dumbledore osallistui moniin taikaministeriön esityksiin jästien hyväksi. Hän yritti näin korvata aiempiaa pahoja tekojaan.

Tom Lomen Valedro

Dumbledore1938

Orpokoti Lontoossa

"Onko laatikossa jotain, jonka ei kuuluisi olla siellä?"
—Albus Dumbledoren ja Tom Valedron ensitapaaaminen

Vuonna 1938 Dumbledore sai rehtori Armando Dippetiltä tehtävän noutaa eräs jästien keskuudessa kasvanut voimistaan tietämätön Tom Lomen Valedro Tylypahkaan. Valedro oli sosiaalisesti eristäytynyt ja hieman julma poika, joka kiusasi muita orpokodin lapsia. Dumbledore aisti hänessä jotain vikaa, mutta toimi Dippetin ohjeiden mukaisesti antaen pojalle ohjeet, tarvikeluettelon sekä lipun Tylypahkan pikajunaan.[4]

Dumbledore oli koulussa ainoa opettaja joka epäili Valedron todellisia päämääriä, vaikkei saanutkaan tätä ikinä kiinni sääntöjen rikkomisesta.

Salaisuuksien kammio avataan

Dumbledore1942

Dumbledore puhuu nuorelle Tom Valedrolle

1940-luvulla Tylypahka koki suuren järkytyksen. Tom Valedro avasi taruksi kuvitellut salaisuuksien kammion, joka oli ollut lukittuna lähes tuhat vuotta, aina Salazar Luihuisen päivistä asti.

Selittämättömiä hyökkäyksiä tapahtui viattomien jästisyntyisten kimppuun, ja lopulta eräs koulun oppilaista, Murjottava Myrtti, kuoli. Rehtori Dippet näki lopulta ainoaksi keinoksi sulkea koulu. Valedro pelästyi tätä, sillä Tylypahka oli ainoa paikka, jonka hän oli tuntenut kodikkseen, joten hän lavasti Rubeus Hagridin syylliseksi kammion avaukseen. Koulua ei suljettu ja Hagrid erotettiin. Dumbledore oli ainoana varma tämän syyttömyydestä, ja suostutteli Dippetiä kouluttamaan Hagridista riistanvartijan. [2]

Näihin tapahtumiin mennessä Dumbledore oli siirtynyt pimeyden voimilta suojautumisen opettajasta muodonmuutoksiin.

Grindelwaldin päihittäminen

Vuonna 1945 käytiin Dumbledoren ja Grindelwaldin välillä legendaarinen kaksintaistelu, jonka Dumbledore voitti. Grindelwald lukittiin hänen itserakentamaansa Nurmengardin linnakkeen torniselliin. Tällöin Dumbledore otti myös haltuunsa Grindelwaldin itselleen voittaman seljasauvan.[5]

1945-1957

Jossain kohtaa Grindelwaldin päihittämisen jälkeen Dumbledore nimitettiin Tylypahkan muodonmuutososaston johtavaksi opettajaksi.

Kun Tom Valedro oli valmistunut Tylypahkasta, hän tuli hakemaan paikkaa pimeyden voimilta suojautumisen opettajana. Dippet kieltäytyi palkkaamasta Valedroa tämän nuoruuden takia, mutta kehotti tätä tulemaan muutaman vuoden päästä takaisin, huolimatta Dumbledoren päinvastaisista neuvoista.[4]

Vuonna 1957 Taikaministeriön työntekijä Minerva McGarmiwa osoitti kiinnostusta Tylypahkassa työskentelystä ja hänet otettiin töihin muodonmuutososastolle Dumbledoren alle. McGarmiwasta tuli piakkoin Dumbledoren hyvä ystävä ja myöhemmin myös vararehtori. [7]

Ensimmäiset vuodet rehtorina (-1970)

Armando Dippet lopetti kautensa Tylypahkan rehtorina joskus vuosien 1965 ja 1971 välillä ja Dumbledore valittiin yksimielisesti koulun seuraavaksi rehtoriksi. McGarmiwa oletettavasti korvasi Dumbledoren muodonmuutosten opettajana. Rehtorina Dumbledore toivotti kouluun tervetulleeksi uusia tuttavuuksia, puoli-ihmisiä, joita ei ennen olisi päästetty kouluun.

Hieman sen jälkeen, kun Dumbledore valittiin rehtoriksi, Tom Valedro - joka tunnettiin tuolloin jo yleisesti lordi Voldemortina - tuli pyytämään toita kertaa pimeyden voimilta suojautumisen opettajan paikkaa. Dumbledore kieltäytyi, vedoten Voldemortin perustamiin kuolonsyöjiin.[4] Tapauksen jälkeen Voldemort kirosi koko PVS-opettajan paikan, eikä yksikään ainetta opettanut velho tai noita pysynyt virassa vuotta pidempään, niin kauan kuin Voldemort oli hengissä.[1] [2] [8] [9] [10] [4] [5]

15 vuotta myöhemmin kouluun saapui ihmissusi Remus Lupin. Dumbledore ei nähnyt mitään vaivaa tämän päästämisessä kouluun, kunhan "tiettyihin varotoimiin ryhdyttäisiin". Dumbledore pystytti Lupinia varten Tällipajun, josta vei salainen tunneli Tylyahossa sijaitsevaan Rääkyvään Röttelöön. Kun Lupin vietiin aina täydenkuun aikaan Rääkyvään Röttelöön, tylyaholaiset alkoivat kuvitella, että Röttelössä kummittelee. Dumbledore ruokki huhua myöhemmin.[8]

Ensimmäinen velhosota ja Feeniksin kilta (1970-1981)

Katso myös: Ensimmäinen velhosota

Vuonna 1970 lordi Voldemort nousi voima-asemaan velhomaailmassa ja alkoi kannattajiensa kanssa tapattaa jästejä ja jästisyntyisiä. Pian koko Britannia, jästimaailma mukaanlukien, oli kaaoksen vallassa. Tylypahka oli harvoja turvallisia paikkoja johtuen Voldemortin pelosta Dumbledorea kohtaan. Koulu oli tämän lisäksi suojattu monin eri loitsuin ja junamatkoja valvottiin tarkasti.

Dumbledore perusti Voldemortia vastaan oman salaisen järjestönsä, Feeniksin killan, johon liittyi vuosien saatossa yhä enemmän väkeä. Killan tarkoituksena oli kerätä yhteen velhoja ja noitia, jotka olivat valmis uhraamaan henkensä taistelussa Voldemortia vastaan. Kiltaan kuului myös joitain kuolonsyöjien vakoojia, kuten Peter Piskuilan ja Severus Kalkaros.[10]

Potterien perhe ja Voldemortin kukistuminen

Sibylla Punurmio tuli hakemaan töitä Dumbledorelta ennustuksen opettajana. Dumbledore sopi tapaamisen Sianpään pubissa, jossa hän tenttasi Punurmion taitoja. Dumbledore ei ollut ensin vakuuttunut, mutta kesken haastattelun Punurmio vajosi transsiin, jossa tämä kertoi yllättäen ennustuksen Voldemortin tuhoajasta.[10] Kalkaroksen kerrottua tästä Voldemortille, hän päätteli ennustuksen koskevan James ja Lily Potterin yksivuotiasta poikaa, Harry Potteria. Kalkaros oli kuitenkin rakastunut Lilyyn ja yrittäessään epätoivoisesti pelastaa hänet hän petti Voldemortin ja kertoi asiasta Dumbledorelle, joka päätti piilottaa Potterit uskollisuusloitsulla.[5]

Potterien piileskellessä Dumbledore lainasi Jamesin näkymättömyysviittaa opittuaan, että kyseessä oli yksi alkuperäisistä kuoleman varjeluksista, joista hän oli kaikkien näiden vuosien jälkeen yhä salaisesti kiinnostunut.

Dumbledore piilotti Potterit entiseen kotikyläänsä Godrickin notkoon. Hän tarjosi itseään salaisuudenhaltijaksi, mutta James vaatimalla vaati tehtävään hänen sijastaan parhaan ystävänsä Sirius Mustan. Lopulta salaisuudenhaltijaksi kuitenkin vaihdettiin salassa Peter Piskuilan, joka kavalsi Potterit Voldemortille. Vaihdoksesta tiesi vain harva.[8] Voldemort saapui Potterien talolle ja tappoi Harryn vanhemmat. Voldemort laukaisi tappokirouksen myös Harrya kohti, mutta Lilyn rakkaus lastaan kohtaan sai kirouksen kimpoamaan takaisin, tuhoten Voldemortin ruumiin ja suuren osan Potterien talosta.

Dumbledore with baby-Harry

Dumbledore sylissään Harry Potter

Dumbledore sai kuulla Voldemortin hyökkäyksestä ja lähetti riistanvartija Rubeus Hagridin hakemaan Harrya pois talon raunioista, joka lähti matkaan Sirius Mustan tälle lainaamalla lentävällä moottoripyörällä. Dumbledore odotti Hagridia Likusteritiellä professori McGarmiwan kanssa. Kun Hagrid oli tuonut Harryn professorien luo, Dumbledore jätti hänet Petunia ja Vernon Dursleyn kynnykselle kirjeen kera.[1] Musta sai syyt niskoilleen Potterien kavaltamisesta ja joutui Azkabaniin.

Sotien välinen aika (1981-1994)

"Minä olen jo todistanut tässä asiassa. Severus Kalkaros tosiaan oli kuolonsyöjä. Mutta nyt hän on yhtä paljon kuolonsyöjä kuin minä."
—Dumbledore Igor Irkoroffin oikeusistunnossa.

Vaikka Voldemort oli kukistunut, aurorit jahtasivat vielä kuolonsyöjiä, joiden oikeudenkäynteihin Dumbledore osallistui. Dumbledore todisti oikeudessa Kalkaroksen puolesta, että tämä oli vaihtanut puolta ja toiminut killan vakoilijana sodan lopussa. Dumbledore jopa otti Kalkaroksen töihin Tylypahkaan, opettamaan taikajuomia.

Dumbledore kannatti ankeuttajien poistamista Azkabanista, mutta kukaan ei suostunut tähän Bartemius Kyyryn suosiosta johtuen.[9]

Viisasten kivi

Vuonna 1991 Harry Potterin tuli määrä aloittaa opiskelunsa Tylypahkassa. Samana vuonna Nicolas Flamel, viisasten kiven valmistaja, otti yhteyttä Dumbledoreen, koska hän oli huolissaan kiven turvallisuudesta. Dumbledore lähetti Hagridin noutamaan Harryn pois tätinsä ja setänsä luota sekä noutamaan viisasten kiven Irvetasta, tuoden sen Tylypahkaan.

Jästitiedon professori Quirinius Orave suostui paikkaamaan pimeyden voimilta suojautumisen paikan tuoksi lukuvuodeksi. Dumbledoren tietämättä viattomalta vaikuttava Orave oli liittoutunut maailmanympärimatkallaan henkenä harhailleen Voldemortin kanssa, ja päästänyt tämän ruumiiseensa. Voldemortkin tavoitteli kiveä saadakseen oman ruumiinsa takaisin.

Lukuvuoden aikana Dumbledore piti nuorta Harrya silmällään, muun muassa keskustellen hänen kanssaan Iseeviot-peilistä. Hän myös lahjoitti tälle anonyymisti isänsä näkymättömyysviitan.

Lopulta keväällä 1992 Dumbledore sai pöllön ministeriöstä, että siellä tarvittiin häntä. Tultuaan Lontooseen Dumbledore tajusi että häntä tarvittaisiin enemmän Tylypahkassa, jonne hän palasi nähdäkseen Voldemortin pakenevan Harryn ajettua hänet pois viime tingassa. Dumbledore ja Flamel päättivät tuon jälkeen tuhota kiven, huolimatta siitä että se maksaisi Flamelin ja tämän vaimon hengen.[1]

Salaisuuksien kammio avataan jälleen

"Johtokunnan mielestä olet menettänyt otteesi Dumbledore. Ikävää. Tämä on määräaikainen erokirja. Siinä ovat kaikki yksitoista allekirjoitusta."
Lucius Malfoy Dumbledorelle.

Seuraavana lukuvuonna salaisuuksien kammio avattiin uudelleen, huolestuttaen Dumbledoren. Monia oppilaita (ja yksi tupahaamu) kangistettiin kammiossa asuneen basiliskin toimesta. Lopulta johtokunta erotti Dumbledoren rehtorin virasta "koska tämä oli menettänyt otteensa" johtokuntaan kuuluneen Lucius Malfoyn mukaan (joka todellisuudessa uhkaili muita jäseniä). Dumbledore kuitenkin pysyi vielä koulun alueella, epäillen Voldemortin aiheuttaneen kammion uudelleen avaamisen. Hänen aavistuksensa osuivat myöhemmin oikeaan Harry Potterin kerrottua Valedron päiväkirjasta. Sekä päiväkirja, että kammiossa asustanut basiliski, tuhottiin Harryn toimesta.[2]

Sirius Mustan pako

Kesällä 1993 Potterien pettämisestä, kahdentoista jästin sekä Peter Piskuilanin murhista tuomittu Sirius Musta karkasi ensimmäisenä tunnettuna vankina Azkabanin velhovankilasta. Dumbledore pakotettiin päästämään ankeuttajat, Azkabanin vartijat, koulun porteille vartioimaan Mustan hyökkäyksen varalta. Koulun ylle lankesivat luonnottomat myrskyt ja pimeydet, kun ankeuttajat saapuivat. Sirius Musta teki useita murtoja kouluun ankeuttajista huolimatta, kenenkään saamatta häntä kiinni.

Lukuvuoden lopulla Mustan vangitsi professori Kalkaros, joka vei tämän loitsujen professori Lipetitin tornihuoneeseen. Dumbledore puhui Mustalle kahden kesken ja vakuuttui tämän syyttömyydestä. Dumbledore saapui sairaalasiipeen Harry Potterin ja tämän ystävän Hermione Grangerin luo antaen heille tehtävän matkustaa ajassa ja pelastaa Musta. Suunnitelma onnistui ja Musta pakeni Tylyahon läheisille vuorille.

Samana lukuvuonna Dumbledore aiheutti kohua palkattuaan ihmissusi Remus Lupinin pimeyden voimilta suojautumisen opettajaksi. Kun Lupinin ihmissuteus valui julkisuuteen tämän osallistuttua Mustan vapauttamisyritykseen, hän erosi virasta, ettei aiheuttaisi "turhaa vihaista pöllöpostia" Dumbledorelle. [8]

Voldemortin uudelleennousu ja toinen velhosota (1994-1997)

Kolmivelhoturnajaiset

Dumbledore oli kinunnut jo kauan järjestettäväksi kolmivelhoturnajaisia. Vuonna 1994 ministeriö viimeinkin suostui, ja Dumbledore otti yhteyden vanhaan tuttavaansa madame Maximeen sekä entiseen kuolonsyöjään Igor Irkoroffiin, sopien turnajaisten järjestyspaikaksi Tylypahkan.

Lokakuussa Durmstrangin ja Beauxbatonsin edustusjoukot saapuivat, ja kilpailijat valittiin Dumbledoren itsensä loihtimalla liekehtivällä pikarilla. Pikari syötti Tylypahkan edustajaksi Cedric Diggoryn, Beauxbatonsin edustajaksi Fleur Delacourin ja Durmstrangin edustajaksi kansainvälisen huispaajan Viktor Krumin. Vastoin sääntöjä pikari sylki vielä Harry Potterin nimen.

Dumbledore palkkasi entisen aurorin ja hyvän ystävänsä Alastor "Villisilmä" Vauhkomielen opettamaan pimeyden voimilta suojautumista. Todellisuudessa "Vauhkomieli" oli kuitenkin monijuomaliemellä hänen näköisekseen muuttunut kuolonsyöjä Bartemius Kyyry nuorempi, jonka luultiin kuolleen Azkabanissa.

Turnajaiset eivät sujuneet ongelmitta. Ennen viimeistä koetusta tuomaristoon kuulunut Bartemius Kyyry vanhempi katosi, ja lisäksi itse viimeisessä koetuksessa Cedric Diggory kuoli. Viimeisessä testissä mestaruuspokaalia koskettanut voittaisi; todellisuudessa Kyyry nuorempi oli taikonut siitä porttiavaimen joka vei pokaalia yhtä aikaa koskettaneet Harryn ja Cedricin Pikkuhirttivaaran hautausmaalle. Täällä kilpailijoita odotti Peter Piskuilan, joka käytti Harryn verta luodakseen lordi Voldemortille uuden ruumiin. Harry ja Voldemort kävivät kaksintaistelun, josta Harry nipin napin palasi hengissä tuodakseen Cedricin ruumiin takaisin Tylypahkan porttiavaimella.

"Vauhkomielen" talutettua Harryn välittömästi pois paikalta, Dumbledore aavisti jotain olleen vialla. Hän ehti ajoissa paikalle estämään Kyyry nuorempaa tappamasta Harrya, kuulustellen tätä totuusseerumin alaisena. Taikaministeri Cornelius Toffeen saapui kuitenkin paikalle haastattelemaan Kyyryä ja Toffeen henkivartijana toiminut ankeuttaja antoi Kyyrylle ankeuttajan suudelman ennen kuin hänestä saatiin irti todistusaineistoa. Dumbledore joutui näin itse selittämään Toffeelle Voldemortin palanneen. Toffee ei uskonut häntä ja alkoi maalailla pirunkuvia Potterista ja Dumbledoresta mm. sanomalehdissä. [9]

Feeniksin kilta jälleen koolla

Voldemortin palattua Dumbledore otti yhteyden vanhaan Feeniksin kiltaansa, ja kutsui siihen uuden jäsenen, Severus Kalkaroksen. Kalkaros meni välittömästi Voldemortin luo, mutta tällä kertaa Dumbledoren asialla. Feeniksin kilta kokoontui nyt usein, ja perusti uuden päämajansa ensin Lupinin asuntoon ja myöhemmin Mustan asuntoon Kalmanhanaukiolle, josta tuli lopullinen päämaja. Dumbledoresta tehtiin päämajan salaisuudenhaltija.

Dumbledore & Pimento

Dumbledore ja Dolores Pimento

Ministeriö vainosi nyt Dumbledorea ja kaikkia, jotka liittyivät häneen jotenkin. Ministeriö sijoitti Tylypahkaan uuden opettajan, Dolores Pimennon, opettamaan pimeyden voimilta "suojautumista". Myöhemmin Dumbledorea tultiin pidättämään hänelle tuntemattomasta syystä: jokin nimellä Albuksen kaarti toimiva ryhmä oli saatu kiinni. Dumbledore yritettiin pidättää, mutta hän tainnutti ministeriön virkamiehet ja pakeni tuntemattomaan paikkaan Fawkes-feeniksinsä kanssa. [10]

Taistelu ministeriössä

Dumbledore saapui Tylypahkaan pelastamaan kentaureiden kynsiin joutunutta Pimentoa, ja kuuli, että Albuksen kaartilaiset olivat lähteneet taikaministeriöön pelastamaan Sirius Mustaa Voldemortilta ja kuolonsyöjiltä, vaikka Sirius tosiasiassa oli turvassa Kalmanhanaukiolla. Dumbledore kauhistui kuullessaan tästä ja lähti pelastamaan nuoria. Hän saapui taistelun keskelle Feeniksin kiltalaisten jälkeen, ja vangitsi kaikki paikalla olleet kuolonsyöjät Bellatrix Lestrangea lukuunottamatta, joka pakeni. Epäonneksi Sirius Musta kuoli taistelun aikana. [10]

Taistelun aikana Dumbledore kohtasi myös Voldemortin kunnolla ensi kertaa sitten tämän haettua töitä Tylypahkasta. Dumbledore käytti Voldemortia vastaan mitä mahtavampia taikoja, ja Voldemort tajusi, että on järkevintä paeta. Hän yritti myös vallata paikalla olleen Harry Potterin mielen tietäen, ettei Dumbledore voinut tappaa Harrya, mutta Harry karkotti hänet.[10]

Dumbledore pääsi takaisin sopuun ministeriön kanssa, nyt kun pääministerikin oli nähnyt Voldemortin. Lehdistö julisti heti Voldemortin palanneeksi ja alkoi laatia turvaohjeita taikamaailman suojaamiseksi. Toffee erotettiin ja uudeksi taikaministeriksi tuli Rufus Rymistyir, jonka kanssa Dumbledore ajautui riitoihin vain pari tuntia valinnan jälkeen.[4]

Hirnyrkkien metsästys

Dumbledore lähti metsästämään Voldemortin hirnyrkkejä, joita tiesi nyt Voldemortilla olevan viisi - hän nimittäin päätteli Valedron päiväkirjan olleen yksi. Dumbledore lähti etsimään hirnyrkkejä paikoista, jotka olivat olleet joskus keskeisessä asemassa Voldemortille.[4]

Ensimmäinen oli eittämättä Kolkkojen talo, josta Dumbledore löysikin yhden hirnyrkin, Kolkon sormuksen. Sormuksessa oli tämän lisäksi kolmas kuoleman varjelus, elpymiskivi, jolla voisi kutsua kuolleita luokseen. Dumbledore ei voinut vastustaa kiusausta vaan laittoi sormuksen sormeensa ja käänsi sitä kolmesti ympäri, jonka jälkeen hän alkoi kokemaan valtaisaa tuskaa. Hän lähti välittömästi takaisin koululle, jossa kutsui Kalkaroksen luokseen murtamaan sormuksen kirousta. Kalkaros onnistui rajaamaan kirouksen Dumbledoren käteen, mutta arveli, että hänen rehtorillaan olisi kuitenkin enintään vuosi elinaikaa. Dumbledore pyysi Kalkarosta säästämään itsensä hirvittävältä tuskalta ja tappamaan hänet seuraavan vuoden aikana. Kalkaros suostui tähän vastahakoisesti.[4] [5]

Yksityistunteja

Dumbledore päätti, että alkaisi antaa Harrylle yksityistunteja hirnyrkkien metsästykseen liittyen, jotta tämä voisi jatkaa hänen tehtäväänsä. Hän näytti Harrylle muistojaan muun muuassa siitä, kuinka hän haki nuoren Valedron orpokodista, ja muista tapahtumista, jotka liittyivät Voldemortin nuoruuteen. Hän kertoi Harrylle epäilyksestään hirnyrkkien piilemisestä Voldemortille tärkeissä paikoissa.[4]

Medaljonki

Dumbledore jäljitti lopulta uuden hirnyrkin, jonka uskoi olevan samassa luolassa, jonne Valedro vei nuoret uhrinsa orpokodissa ollessaan. Dumbledore päätti ottaa Harryn mukaansa.

Harry ja Dumbledore ilmiintyivät luolan suulle, ja menivät sisään. He kohtasivat seinän, jolle täytyi antaa verta päästäkseen sisään. Tämän jälkeen he kohtasivat veneen, jolla livuttiin järven keskelle. Järven keskellä taasen oli allas, josta löytyi Salazar Luihuiselle kuulunut medaljonki. Dumbledore joutui juomaan altaan veden saadakseen hirnyrkin käsiinsä. Altaassa ollut vesi oli kuitenkin myrkyllistä, ja Dumbledore koki jälleen valtavia tuskia. Altaan tyhjennettyään hän joutui juomaan järven vettä, ja sillä hetkellä vedessä olleet manaliukset nousivat tuolle pienelle saarelle järven keskellä. Dumbledore kuitenkin onnistui loihtimaan valtaisan määrän valoa ja tulta, kahmaisi hirnyrkin altaan pohjalta, ja nousi veneeseen heikkona, paeten Harryn kanssa ulos luolasta, josta Harry kimppailmiintyi Dumbledoren kanssa Tylyahoon.[4]

Hyökkäys Tylypahkaan ja kuolema

Dumbledore ja Harry huomasivat heti Tylyahoon saapumisensa jälkeen pimeän piirron Tylypahkan yllä. He lainasivat matami Romertan luutia ja alkoivat lentää kohti koulua. Dumbledore purki linnaan langettamansa suojaukset lentäessään, ja laskeutui tähtitornin huipulle. Kaksikon laskeuduttua Draco Malfoy saapui paikalle, ja riisui Dumbledoren aseista, ennen kuin Dumbledore kangisti Harryn. Tämä oli "välttämätön toimenpide", sillä Dumbledore tiesi, että jos joskus, niin tänään Kalkaroksen täytyisi tappaa hänet. Dumbledore ja Draco kävivät pitkän keskustelun, jonka päätteeksi kuolonsyöjät saapuivat. Kun Kalkaros saapui paikalle, Dumbledore aneli Kalkarosta tappamaan tämän. Kalkaros lausui Avada kedavra -loitsun Dumbledorea kohti. Loitsu osui, lennättäen rehtorin alas tornista. Albus Dumbledoren pitkä elämä oli päättynyt.[4]

Kuoleman jälkeen

Kun Dumbledoren kuolemaa seurannut kahakka oli selkeytynyt, Harry löysi rehtorin rusentuneen ruumiin maasta satojen ihmisten edessä. Harry otti medaljongin ja huomasi sen sisällä olevan kirjeen. Kirjeestä ilmeni, että nimimerkki R.A.B. oli varastanut oikean hirnyrkin ja Harryn ja Dumbledoren löytämä medaljonki oli väärennös. Harrysta tuntui kamalalta ajatellessaan, etteivät hän ja Dumbledore olleet saavuttaneet mitään matkansa aikana.

Dumbledoresta tuli historian ensimmäinen rehtori, joka sai kunnian tulla haudatuksi Tylypahkan maille. Hänen arkkunsa asetettiin kielletyn metsän reunalle. Hautajaiin häntä tulivat kunnioittamaan ihmisten lisäksi niin puolijättiläisiä, kuin vedenväkeä ja kentaurejakin.[4]

Hautajaisten jälkeen rehtorin huoneen seinälle ilmestyi Dumbledoren muotokuva, joka neuvoi Kalkarosta taistelussa Voldemortia vastaan.[5] Tämä muotokuva roikkui toimiston seinällä vielä Harryn lasten käydessä koulua.[11]

Life and lies

Dumbledoren elämänkerta

Rita Luodiko kirjoitti rienaavan elämänkerran Dumbledoresta. Elämänkerta muun muassa kritisoi maailman mahtavimmaksi nimitettyä velhoa siitä, ettei hän ollut hyökännyt Gellert Grindelwaldin kimppuun aiemmin. Vuonna 1998 Voldemort sai tietää Dumbledoren voittaneen tuolloin seljasauvan Grindelwaldilta, joten hän murtautui Dumbledoren hautaan ja otti sauvan itselleen.[5]

Tylypahkan taistelun aikana Harry sai tietää olevansa yksi Voldemortin hirnyrkeistä. Hän käveli rohkeasti Voldemortin leriin Kielletyssä metsässä, kuten Dumbledore oli suunnitellut. Siellä Voldemort laukoi jälleen tappokirouksen Harrya kohti, joka ei vieläkään onnistunut tappamaan Harrya. Sen sijaan Voldemort tuhosi sen palan sieluaan, joka oli ollut Harryn sisällä. Harry itse päätyi limboon, jossa hän keskusteli Dumbledoren hengen kanssa. Entinen rehtori ja oppilas erkanivat Harryn palatessa kuolevaisten maailmaan ja Dumbledoren "jatkaessa eteenpäin".[5]

Harryn ja hänen vaimonsa Ginny nimesivät yhden lapsistaan Albus Potteriksi, kunnioittaen Dumbledoren muistoa.[5]

2020-luvulle tultaessa oli velhomaailmassa alettu käyttää sanontaa "Dumbledoren parta" jonkin yllättävän asian ilmetessä. Sanomaa käytettiin samaan tapaan kuin jonkin verran vanhempaa "Merlinin partaa".

Persoonallisuus ja tyylit

Dumbledore piirros

Dumbledore tunnettiin maailman mahtavimpana velhona, ja sitä hän todella oli. Tässä muutamia asioita, joila voisi kuvailla Dumbledorea:

  • Jästejä suojeleva
  • Rauhallinen, ristiriitansa purkanut velho
  • Maailman voimakkain velho
  • Henkilö, joka näkee kaikissa jotain hyvää

Dumbledore sai legendaarisen seljasauvan kukistaessaan Grindelwaldin, ja piti sitä itsellään lähinnä suojellakseen muita siltä, ei niinkään omistaakseen maailman voimakkaimman sauvan. Myöhemmin Voldemort ryösti tämän sauvan Dumbledoren haudasta.

Dumbledore nähtiin 1910- ja 1920-lukujen paikkeilla suosivan erilaisia moniosaisia pukuja ja fedora-mallisia hattuja.[3]

Dumbledore oli vanhempana mieltynyt erittäin pitkiin hiuksiin ja partaan, jotka ilmaisivat ilmeistä viisautta, jota Dumbledorelta ei puuttunut. Tämän lisäksi hän alkoi pitämään pitkiä kaapuja, joissa oli usein taivaankappaleiden kuvia.[1] Mieltymyksensä hattuihin Dumbledore säilytti hamaan loppuun asti.[12]

Dumbledore kykeni näkemään jotain hyvää kuolonsyöjien ja lordi Voldemortin lisäksi kaikissa taikaolennoissa, jopa ihmissyöjissä. Tätä on, erityisesti Dumbledoren vastustajien keskuudessa, pidetty heikkoutena.[4]

Kulissien takana

  • Kun Dumbledorea kahden ensimmäisen elokuvan aikana näytellyt Sir Richard Harris kuoli Hodgkinin tautiin, hänet paikattiin Sir Michael Gambonilla.
  • Roolia tarjottiin myös Taru sormusten herrasta -elokuvissa (paljon Dumbledorea muistuttavaa) Gandalf-velhoa näytelleelle Ian McKellenille, joka kieltäytyi.
  • Harrisin ja Gambonin roolisuoritukset eroavat toisistaan huomattavasti. Harrisin Dumbledore on rauhallisempi ja pidättyväisempi, kun taas Gambonin tulkinta on energinen ja välillä jopa temperamenttinen.
  • Vuonna 2007 J. K. Rowling paljasti Dumbledoren olevan homoseksuaali. Tämä on aiheuttanut paljon keskustelua fanien keskuudessa.
  • Nuoremman Dumbledoren rooliin Ihmeotukset-elokuvasarjaa varten valittiin Jude Law vuonna 2017.
  • Dumbledore on yksi niistä neljästä hahmosta, jotka esiintyvät sekä Harry Potter-, että Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -elokuvissa.

Esiintymiset

Teoksen nimi Näyttelijä/Esiintymismuoto
Harry Potter ja viisasten kivi Ensimmäinen teos, jossa Dumbledore esiintyy.
Harry Potter ja viisasten kivi (elokuva) Sir Richard Harrisin esittämänä
Harry Potter ja viisasten kivi (videopeli) Sir Richard Harrisin esittämänä
Harry Potter ja salaisuuksien kammio
Harry Potter ja salaisuuksien kammio (elokuva) Sir Richard Harrisin esittämänä
Harry Potter ja salaisuuksien kammio (videopeli) Sir Richard Harrisin esittämänä
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Harry Potter ja Azkabanin vanki (elokuva) Sir Michael Gambonin esittämänä
Harry Potter ja Azkabanin vanki (videopeli) Sir Michael Gambonin esittämänä
Harry Potter ja liekehtivä pikari
Harry Potter ja liekehtivä pikari (elokuva) Sir Michael Gambonin esittämänä
Harry Potter ja liekehtivä pikari (videopeli) Sir Michael Gambonin esittämänä
Harry Potter ja Feeniksin kilta
Harry Potter ja Feeniksin kilta (elokuva) Sir Michael Gambonin esittämänä
Harry Potter ja Feeniksin kilta (videopeli) Sir Michael Gambonin esittämänä
Harry Potter ja puoliverinen prinssi
Harry Potter ja puoliverinen prinssi (elokuva) Sir Michael Gambonin esittämänä
Harry Potter ja puoliverinen prinssi (videopeli) Sir Michael Gambonin esittämänä
Harry Potter ja kuoleman varjelukset Esiintyy ruumiina, näyssä ja muotokuvassa.
Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 1 Sir Michael Gambon nähdään Dumbledorena takaumissa ja ruumiina.
Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 1 (videopeli) ?
Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 Sir Michael Gambon nähdään Dumbledorena limbossa olevana henkenä.
Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (videopeli) ?
Harry Potter ja kirottu lapsi Esiintyy muotokuvissa
Siuntio Silosäkeen tarinat (kirja) Kirjoittanut esipuheen ja tehnyt muistiinpanoja
Ihmeotukset ja niiden olinpaikat 2001-versio Kirjoittanut esipuheen
Ihmeotukset ja niiden olinpaikat 2017-versio Mainitaan
Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (elokuva) Mainitaan
Ihmeotukset: Grindelwaldin rikokset Jude Law esittää nuorempaa Dumbledorea. Tämä on Dumbledoren ensimmäinen kronologinen esiintyminen.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Harry Potter ja viisasten kivi
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Harry Potter ja salaisuuksien kammio
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Ihmeotukset: Grindelwaldin rikokset
  4. 4,00 4,01 4,02 4,03 4,04 4,05 4,06 4,07 4,08 4,09 4,10 4,11 4,12 4,13 4,14 Harry Potter ja puoliverinen prinssi
  5. 5,00 5,01 5,02 5,03 5,04 5,05 5,06 5,07 5,08 5,09 5,10 5,11 5,12 5,13 5,14 5,15 Harry Potter ja kuoleman varjelukset
  6. Siuntio Silosäkeen tarinat
  7. [1] Professor McGonagall Pottermoressa
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 Harry Potter ja Azkabanin vanki
  9. 9,0 9,1 9,2 Harry Potter ja liekehtivä pikari
  10. 10,0 10,1 10,2 10,3 10,4 10,5 Harry Potter ja Feeniksin kilta
  11. Harry Potter ja kirottu lapsi
  12. Harry Potter (elokuvasarja)
Edeltäjä:
Armando Dippet
Tylypahkan rehtori
viimeistään 1971 - 1997
Seuraaja:
Severus Kalkaros
Edeltäjä:
Gellert Grindelwald
Seljasauvan haltija
1945 - 1997
Seuraaja:
Draco Malfoy
Edeltäjä:
tuntematon
Tylypahkan muodonmuutosten opettaja
viimeistään 1943 - aikaisintaan 1956
Seuraaja:
Minerva McGarmiwa
Suklaasammakkokortit
Chocolate Frog Cards book
Kultaiset kortit:
Alguff Kauhea | Amarillo Lestoat | Armando Dippet | Albus Dumbledore | Babayaga | Bran Verenhimoinen | Barberus Bragge | Bertie Bott | Billywig | Blodwyn Bludd | Bowtruckle | Carlotta Pinkstone | Carmilla Sanguina | Cordelia Misericordia | Dzou Yen | Eargit Ruma | Feeniks | Goljat | Godrick Rohkelikko | Gytrash | Hermione Granger | Hebridienmusta | Herbert Varney | Helga Puuskupuh | Harry Potter | Hutsu | Irveta | Inha Herpo | Jättiläiskalmari | Kyklooppi | Kaksipäinen pyrstösammakko | Kelpie | Leticia Somnolens | Montague Tornitus | Malodora Grymm | Mantikori | Morholt | Norjalainen röpelöniska | Peikko | Pikkupaholainen | Phillipus von Hohenheim | Roderick Plumpton | Rowena Korpinkynsi | Romanialainen pitkäsarvi | Ronald Weasley | Salazar Luihuinen | Streeler | Tavallinen Walesinvihreä | Upper Bartonin Hengist | Ug Epäluotettava | Unkarilainen sarvipyrstö | Urg Epäpuhdas | Valtava violetti rupikonna | Vanha äiti Hubbard | Vuoripeikko | Vlad Dracula | Yksisarvinen
Hopeiset kortit:
Alberic Grunnion | Alberta Toothill | Andros Voittamaton | Artemisia Lufkin | Blenheim Stalk | Bowman Wright | Chauncey Oldridge | Cliodna | Crispin Cronk | Cyprian Youdle | Daisy Dodderidge | Derwent Shimpling | Donaghan Tremlett | Dunbar Oglethorpe | Dymphna Furmage | Elfrida Clagg | Felix Summerbee | Fulbert Peloissaan | Gaspard Shingleton | Gideon Crumb | Glenda Crook | Gondoline Oliphant | Gregory Lipevä | Gwenog Jones | Honoria Nutcombe | Ignatia Wildsmith | Joscelind Wadcock | Kirke | Kirley Duke | Laverne de Montmorency | Leopoldina Smethwyck | Maeve | Mirabella Plunkett | Mopsus | Morgan le Fay | Oswald Beamish | Sacharissa Tugwood | Thaddeus Thurkell | Veljet Thurkell | Wendelin Outo | Xavier Rastrick
Pronssiset kortit:
Adalbert Waffling | Almerick Sawbridge | Archibald Alderton | Balfour Blane | Beatrix Bloxam | Beaumont Marjoribanks | Bridget Wenlock | Burdock Muldoon | Cassandra Vablatsky | Celestina Warbeck | Cornelius Agrippa | Devlin Whitehorn | Dorcas Wellbeloved | Edgar Stroulger | Elladora Ketteridge | Ethelred Ainavalmis | Flavius Belby | Gifford Ollerton | Glanmore Peakes | Glover Hipworth | Greta Catchlove | Grogan Stump | Gulliver Pokeby | Gunhilda of Gorsemoor | Havelock Sweeting | Heathcote Barbary | Herman Wintringham | Hesper Starkey | Jocunda Sykes | Justus Pilliwickle | Leguan Scamander | Merlin | Merton Graves | Merwyn Pahansuopa | Miranda Kanahaukka | Mungo Bonham | Musidora Barkwith | Myron Wadtail | Norvel Twonk | Orsino Thruston | Perpetua Fancourt | Quong Po | Roland Kegg | Stoddard Withers | Tilly Toke | Uric Ihmehyypiö | Woodcroftin Hengist | Yardley Platt
 

.