Tämä sivu on kirjoitettu todella epäselvästi. Se saattaa tarvita mm. uudelleenjärjestelyä, kappalejakoja tai väliotsikoita. Auta PotterWikiä selventämällä artikkelia! |
Harry James Potter | |
---|---|
Biografiset tiedot | |
Sukupuoli |
Mies |
Silmien väri |
Smaragdinvihreä, elokuvissa sininen |
Hiusten väri |
Pikimusta |
Syntynyt |
31. heinäkuuta, 1980 |
Perhe |
|
Syntyperä |
Puoliverinen |
Alias |
|
Taikasauva |
Piikkipaatsamaa, feenikslinnun sulka |
Mörkö |
Ankeuttaja |
Suojelius |
Uroshirvi |
Liittoutumat | |
Kulissien takana | |
Ensiesiintyminen | |
Viimeisin ilmestyminen | |
Viimeisin esiintyminen | |
Näyttelijä |
|
Harry James Potter (s. 31. heinäkuuta 1980) on Lily ja James Potterin ainoa poika, puoliverinen velho. Harrystä tuli yksi uuden ajan kuuluisimmista velhoista vain vuoden ikäisenä, kun pimeän velhon Voldemortin Avada kedavra -kirous kimposi hänestä takaisin Lilyn uhrauduttua hänen puolestaan. Tämä oli ennenkuulumatonta, sillä kenenkään muun ei tiedetä selviytyneen tappokirouksesta hengissä. Lisäksi uhraus tuhosi puolet Harryn kodista, pakotti Voldemortin sielun irtautumaan ruumiistaan ja jätti Harryn otsaan kuuluisan salamanmuotoisen arven. Vanhempiensa kuoltua Harry joutui asumaan lapsuutensa jästisukulaistensa luona, jotka pahoinpitelivät häntä, eivätkä kertoneet hänelle velhotaustastaan. Myöhemmin saatuaan tietää olevansa velho hän lähti opiskelemaan Tylypahkaan. Hänet lajiteltiin Rohkelikkoon ja hän sai elinikäiset ystävät Ron Weasleystä ja Hermione Grangeristä.
Voldemortin saatua ruumiinsa takaisin keväällä 1995 eräästä ennustuksesta selvisi, että vain Harry itse voisi tappaa Voldemortin (ja Voldemort Harryn). Albus Dumbledoren tekemän taustatyön jälkeen Harry päätyi metsästämään Voldemortin kuolemattomuuden taanneita hirnyrkkejä. Hirnyrkkien tuhoutumista seurasi Harryn ja Voldemortin välinen kaksintaistelu, jossa Voldemort kukistui lopullisesti seljasauvan kieltäydyttyä surmaamasta oikeaa omistajaansa.
Myöhemmällä iällä Harry sai aurorikoulutukseen Ronin tapaan, ja päätyi lopulta koko taikaministeriön auroriviraston päälliköksi. Harry meni naimisiin Ronin pikkusiskon Ginnyn kanssa. He saivat kolme lasta: James Siriuksen, Albus Severuksen ja Lily Lunan.
Harry lienee ainoa velho, joka on pystynyt vastustamaan jokaista kolmea anteeksiantamatonta kirousta. Lisäksi hän on ensimmäinen ja ainoa kuoleman varjelukset yhdistänyt velho. Harry on yksi velhomaailman kuuluisimpia hahmoja, mutta hänellä on myös joitakuita vihamiehiä. Näihin lukeutui myös Harryä koulussa kiusannut Draco Malfoy, mutta Harryn pelastettua tämän hengen heidän välinsä tyyntyivät.
Elämäkerta
Potterin suku on vanha, vauras ja puhdasverinen velhosuku.[3] Harry itse on kuitenkin puoliverinen, sillä hänen äitinsä oli jästisyntyinen noita. Potterit periytyvät Peverellien suvusta Ignotus Peverellin kautta. Ignotus omisti aidon näkymättömyysviitan, jonka hänen jälkeläisensä perivät. Harry sai viitan omistukseensa isänsä James Potterin kuoltua.
Harry on isänsä puolelta kaukaista sukua muiden muassa Mustille[9], Malfoyille, Weasleyille ja Longbottomeille.
Varhainen elämä
Harry James Potter syntyi 31. heinäkuuta[2] 1980 James ja Lily Potterille, Feeniksin killan jäsenille[6] ensimmäisen velhosodan aikana. Harryn syntymästä asti he elivät piilossa lordi Voldemortilta Godrickin notkossa. Heidän salaisuudenhaltijansa oli Sirius Musta, johon Potterit pystyivät luottamaan kuin kallioon. Salaisuudenhaltija kuitenkin vaihdettiin Peter Piskuilaniksi, joka kavalsi Potterit Voldemortille. [10]
31. lokakuuta 1981[11] Voldemort saapui Piskuilanin paljastuksen myötä Godrickin notkoon ja murtautui sisälle taloon räjäyttämällä ulko-oven. James sai surmansa eteisessä jouduttuaan puolustamaan perhettään ilman taikasauvaa. Lily pakeni Harryn kanssa yläkertaan, jonne Voldemort seurasi heitä. Voldemort oli aiemmin luvannut kuolonsyöjä Severus Kalkarokselle, ettei tappaisi Lilyä, mutta joutui rikkomaan lupauksensa, kun tämä ei väistynyt Harryn edestä. Äidin uhraus antoi Harrylle suojan, jonka seurauksena Voldemort ei kyennyt edes koskemaan lapseen. Voldemortin noituessa tappokirouksen Harryyn se kimposikin takaisin Voldemortiin. Velho selvisi hengissä hirnyrkkiensä ansiosta, mutta menetti fyysisen ruumiinsa ja kaikki voimansa sekä vajosi "aavettakin vähäisempään olomuotoon".[2] Myöhemmin kävi myös ilmi, että murhayrityksen jälkeen Voldemortin sielu repesi kahtia ja toinen palanen siirtyi Harryn sisään. Näin Harrystä tuli kenenkään tietämättä "Voldemortin seitsemäs hirnyrkki". Tämän takia Harry osasi kärmeskieltä ja Harryllä oli telepaattinen yhteys Voldemortiin.[1]
Kimmonneen tappokirouksen takia Potterien talo romahti räjähdyksessä. Tylypahkan rehtori Albus Dumbledore lähetti riistanvartija Rubeus Hagridin hakemaan Harryn raunioista. Järkyttynyt Sirius - Harryn kummisetä - saapui myös paikalle ja suostui lainaamaan Hagridille lentävää moottoripyöräänsä, jotta tämä pääsisi viemään Harryn Dumbledoren luokse. Hagrid lensi moottoripyörällä Likusteritielle, jossa Dumbledore ja Minerva McGarmiwa jättivät Harryn tämän ainoiden elossa olevien lähisukulaisten, Dursleyn perheen, luo. Petunia Dursley oli Lilyn jästisisko, joka oli aikoinaan itse pyytänyt epäonnisesti Dumbledorelta päästä opiskelemaan Tylypahkaan. Pääosin Petunian miehen, Vernon Dursleyn, takia Harrylle ei ikinä kerrottu mitään velhotaustastaan tai Voldemortista.[2]
Elämä Likusteritiellä
Dursleyiden luona eläminen oli Harrystä hirvittävää. He olivat tyypillisiä jästejä, joilla ei ollut mitään ymmärrystä taikuutta kohtaan, ja kaiken lisäksi he vihasivat kaikkea epänormaalia. He valehtelivat Harrylle hänen vanhemmistaan kertoen heidän kuolleen autokolarissa. He yrittivät kitkeä Harrystä kaiken taikuuden pois kuitenkaan onnistumatta siinä. Harry joutui asumaan portaiden alla olevassa komerossa, hänen piti käyttää serkkunsa Dudleyn vanhoja vaatteita ja hänen elämänsä oli muutenkin kurjaa. Toista oli Harryn hemmotellulla Dudley-serkulla. Aina kun Harry sai jotakin epänormaalia tapahtumaan, esimerkiksi kasvattamaan hiuksensa yhdessä yössä takaisin, vapauttamaan eläintarhassa valtavan käärmeen ja kummallisesti loikkaamaan katolle, hän joutui arestiin.
Oli kaksi hyvää syytä Harryn näennäiseen vankina pitämiseen Dursleyillä. Ensinnäkin, heidän naapurinsa Arabella Figg oli surkki, joka kuului Feeniksin Kiltaan ja pystyi näin pitämään Harryä silmällä. Ja toiseksi, Dumbledore langetti Dursleyiden taloon loitsun, joka takasi sen, että niin kauan kuin Harry kutsui paikkaa kodikseen, Voldemort ei voisi vahingoittaa häntä Harryn ollessa siellä. Kuitenkin loitsu raukeaisi, kun Harry tulisi täysi-ikäiseksi tai lakkaisi kutsumasta taloa kodiksi.
Jästikoulussa
Harry kävi yksitoistavuotiaaksi asti tavallista jästikoulua Dudleyn mukana. Hänellä ei ollut yhtään ystävää, sillä muut oppilaat olivat joko Dudleyn jengiä tai he pelkäsivät Dudleyta niin paljon, etteivät uskaltaneet edes puhua Harrylle. Harry oli hyvä liikunnassa, mutta tietenkin Dudleyn takia kukaan ei kuitenkaan ikinä valinnut häntä joukkueeseensa. Kerran Harry muutti vahingossa opettajansa peruukin siniseksi, ja joskus hän huomasi loikanneensa koulun keittiön katolle, jolloin rehtori kirjoitti kirjeen Dursleyn perheelle ja Harry joutui arestiin portaiden alle komeroon.
Harryn henkilöllisyys paljastuu
Viikolla, jolla Harry täyttäisi 11 vuotta, alkoi Dursleyn taloon tulla satoja Harrylle osoitettuja kirjeitä. Ensimmäinen kirje oli osoitettu "komeroon portaiden alla", mistä Dursleyt järkyttyivät kovasti. Harry siirrettiin heti paikalla asumaan Dudleyn toiseen makuuhuoneeseen, mutta kirje löysi silti tiensä perille.
Vernon Dursley yritti kaikin voimin estää Harryä saamasta yhtään kirjettä. Kun kirjeiden tuloa ei saatu loppumaan, he matkustivat syrjäiselle majakalle. Harryn syntymäpäiväyönä kuitenkin puolijättiläinen Hagrid saapui majakalle, kertoi Harrylle tämän olevan velho ja välitti kutsun Tylypahkasta. Hagrid taikoi Dudleylle porsaan saparon. Hän kertoi myös Harryn taustasta kaiken mitä osasi. Harry ei kauaa empinyt lähtisikö Hagridin mukaan.
Hagrid opasti Harryn Viistokujalle. Ensimmäinen ikäisensä velho jonka Harry tapasi, oli Draco Malfoy, sittemmin hänen pahin vihamiehensä. Irvetassa Harry sai myös tietää isänsä suvun jättämästä huikeasta perinnöstä. Rahoillaan Harry osti tarvittavat vaatteet, työvälineet sekä taikasauvan, jonka ydin oli kauppias Ollivanderin suureksi ihmetykseksi sama kuin Voldemortin sauvalla. Ns. kaksoisytimillä oli myöhemmin suuri merkitys. Hagrid osti myös Harrylle tunturipöllö Hedwigin. Hagrid selitti Harrylle myös ensi kertaa tämän vanhempien kohtalon ja kertoi Voldemortista. [2]
Ensimmäinen vuosi Tylypahkassa
Harryn ensimmäinen lukuvuosi Tylypahkassa alkoi 1. syyskuuta vuonna 1991. Hagrid antoi Harrylle lipun laiturille 9 ja 3/4, jota tämä ei löytänyt mistään. Törmättyään sattumalta Weasleyn perheeseen hän kuitenkin löysi portin, joka vei kyseiselle laiturille. Perheen nuorimmasta pojasta Ronista tuli junassa Harryn ensimmäinen ja paras ystävä. He tapasivat siellä myös Hermionen, jota he aluksi kuitenkin molemmat karsastivat tämän kaikkitietävyyden takia.
Lajitteluseremoniassa Harry oli lähellä päätyä Luihuisen tupaan, mutta koska Hagrid oli aiemmin kertonut hänelle Luihuisesta tulevan enemmän pimeyden velhoja (mukaan lukien Voldemort) kuin muista tuvista, hän osasi kieltää hattua lajittelemasta häntä sinne. Niinpä Harry päätyi Rohkelikkoon, joka oli tuvalle unelmien täyttymys. Myös Ron päätyi perhetaustansa ansiosta Rohkelikkoon. Samoin Hermionesta tuli rohkelikko. Harry ja Ron ystävystyivät sittemmin Hermionen kanssa pelastettuaan hänet peikolta tyttöjen vessasta, mistä kiitoksena Hermione otti tapauksesta syyt niskoilleen moittivilta opettajilta.
Harry huomasi ensimmäisellä lentotunnillaan olevansa isänsä veroinen lentäjä. Hän oli niin hyvä, että pääsi erikoisluvalla mukaan Rohkelikon huispausjoukkueeseen, ja hänestä tuli vuosisadan nuorin etsijä. Ennen hänen ensimmäistä huispauspeliään professori Minerva McGarmiwa lähetti hänelle Nimbus 2000 -luudan. Harryn ensimmäisessä huispauspelissä hänen luutansa kirottiin, josta Hermione ja Ron epäilivät Luihuisten tuvan synkkää johtajaa Severus Kalkarosta (todellisuudessa syypää oli Quirinus Orave), ja he onnistuivat lopettamaan kiroamisen Hermionen sytytettyä Kalkaroksen kaavun tuleen. Harry sai sittemmin siepin kiinni nielaistuaan sen vahingossa ja Rohkelikko voitti ottelun.
Luettuaan lehdestä Irvetaan murtautumisesta Harry ja hänen ystävänsä alkoivat tutkia kouluun kätketyn viisasten kiven arvoitusta. Hagridin lipsauttamien tahattomien paljastusten perusteella he saivat selville kiven olevan kätketty Tylypahkaan, ja epäilivät Kalkaroksen yrittävän varastaa sen. Eräänä iltana he arvelivat Kalkaroksen lähtevän hakemaan kiveä ja lähtivät hänen peräänsä.
Päästyään ohi neljästä koetuksesta (joista viimeisen Kalkaros oli itse tehnyt) Harry päätyi yksin (Ronin loukkaannuttua ja Hermionen jäätyä tämän luokse) kammioon, jossa oli Iseeviot-peili ja hänen yllätyksekseen kiveä todellisuudessa himoinnut Orave. Orave piilotteli turbaaninsa alla Voldemortia, jonka sielu oli elänyt hänessä kuin loinen. Harry sai viisasten kiven peilin kautta Dumbledoren keksinnön ansiosta, mikä antaa kiven sellaiselle, joka sen haluaa muttei tahdo käyttää sitä. Oraven yrittäessä anastaa kiveä Harryn taikasuoja rappeutti kuitenkin Oraven ruumiin ja tappoi hänet Voldemortin paetessa.
Tylypahkan rehtori Albus Dumbledore arvosti Harryn urheutta palkitsemalla tämän suorituksen 60 tupapisteellä. Myös Ron, Hermione sekä kolmikkoa estellyt Neville Longbottom ansaitsivat sen verran pisteitä, että rohkelikko nousi jumbosijalta sen vuoden tupamestariksi. Viimeisenä päivänä ennen junaan astumista Harry sai Hagridilta valkokuva-albumin, jossa oli kuvia Harrystä ja hänen vanhemmistaan.[2]
Toinen vuosi Tylypahkassa
Harry vietti kesälomansa tuttuun tapaan Likusteritiellä. Hän ihmetteli, miksei ollut saanut yhtään kirjettä ystäviltään. Todellisuudessa Malfoyn perheen kotitonttu Dobby oli varastanut ne. Harryn 12-vuotissyntymäpäivänä Dobby saapui Likusteritielle varoittamaan Harryä "suuresta vaarasta", joka uhkaisi tätä Tylypahkassa. Harryn ilmoitettua sinnikkäästi lähtevänsä Tylypahkaan siitä huolimatta Dobby kosti iskemällä Petunia-tädin kakun Vernon-sedän kauppoja tekevien vieraiden kasvoille. Kauppojen pilaamisesta Vernon syytti luonnollisesti Harryä, laittoi tämän arestiin ja asensi kalterit Harryn huoneen ikkunoihin. Ron, Fred ja George vapauttivat kuitenkin Harryn lentävällä autolla ja veivät tämän Kotikoloon. Kotikolossa Harry tutustui ensimmäistä kertaa oikean velhoperheen elämään.
Lukuvuoden aikana kauhua aiheutti salaisuuksien kammion avaaminen ensimmäistä kertaa 50 vuoteen. Kärmeskielen taitojensa ansiosta Harry oli ainoa, joka kykeni kuulemaan kammiossa asuneen basiliskin ja pystyi ensimmäisenä jäljittämään sen kangistamat uhrit saaden vahtimestari Argus Voron epäilyt niskaansa. Harryn kärmeskielen taidot tulivat koululle ensimmäistä kertaa julkiseen tietoon uuden pimeyden voimilta suojautumisen opettajan Gilderoy Lockhartin perustamassa kaksintaistelukerhossa, jossa hän alkoi manipuloimaan vastustajansa Malfoyn loihtimaa käärmettä.
Harry ja kumppanit epäilivät aluksi Malfoyta Luihuisen perilliseksi, kammion avaajaksi, mutta joutuivat pettymään tämän kerrottua totuuden Harrylle ja Ronille, jotka olivat monijuomaliemellä muuttuneet Crabbeksi ja Goyleksi. Sittemmin Harry sai käsiinsä Tom Valedron päiväkirjan, jossa piilleen muiston avulla hän sai selville, että Hagridia syytettiin kammion avaamisesta 50 vuotta aiemmin. Kirja kuitenkin varastettiin seuraavana päivänä ja Hermione joutui basiliskin kangistamaksi. Hagridin vinkkien avulla Harry ja Ron päätyivät kielletyssä metsässä olleen Hämäkäkin luokse, joka varmisti Hagridin syyttömyyden. He olivat kuitenkin joutua Hämäkäkin jälkeläisten syömäksi ennen kuin metsään karannut lentävä auto pelasti heidät.
Hermionen jättämän vinkin avulla Harry ja Ron saivat tietää kammion hirviön olevan basiliski. Heidän tullessa pois sairaalasiivestä Harry ja Ron kuulivat Ronin pikkusiskon Ginnyn joutuneen kammioon ja kaksikko lähti pelastamaan tätä. Mukaan he ottivat Lockhartin, joka paljastui huijariksi. Harry avasi kärmeskielellä salaisuuksien kammion. Lockhartin päästyä kammioon hän onnistui nappaamaan Ronin vioittuneen taikasauvan ja aikoi langettaa molempiin (Harryyn ja Roniin) muistinmenetysloitsun, mutta loitsu kimposi kuitenkin takaisin Lockhartiin itseensä, joka paiskautui seinään ja romahdutti tunnelin. Harryn jatkaessa pelastamaan Ginnyä, Ron jäi raivaamaan tunnelia ja vahtimaan muistinsa menettänyttä Lockhartia.
Kammiossa Harry näki kuolevan Ginnyn sekä lähes eläväksi muuttuneen Valedron, joka paljasti olevansa todellisuudessa Voldemort. Valedro kutsui basiliskin paikalle ja käski sen hyökätä Harryn kimppuun, mutta Dumbledoren feenikslintu pelasti harryn
Basiliskin, hammas tarttui kuitenkin samalla Harryn käsivarteen ja myrkky ehti levitä, mutta Fawkesin kyyneleet paransivat haavan. Harry tuhosi Valedron päiväkirjan myrkkyhampaalla, jolloin lähes eläväksi muuttunut Valedro tuhoutui ja Ginny virkosi. Kammiosta selvinneet pääsivät pois Fawkesin avulla.
Rehtorin kansliassa Harry ja Ron selittivät kaiken Dumbledorelle. Dumbledore ymmärsi Ginnyn toimineen lumouksen alaisena eikä rangaissut häntä ja palkitsi sekä Harryn että Ronin erityispalkinnolla koulun hyväksi tehdystä työstä. Heidän saamansa 200 tupapistettä varmistivat toisen peräkkäisen Rohkelikon tupamestaruuden.[12]
Kolmas vuosi Tylypahkassa
Ennen kolmatta lukuvuottaaan Harry joutui karkaamaan Likusteritieltä paisutettuaan Marge-tätinsä. Harry päätyi sattumalta Poimittaislinjalla (jonka rahastajalle Stan Pikitielle hän kertoi nimekseen Neville Longbottom) Vuotavaan noidankattilaan, jossa hän päätyi keskustelemaan itsensä taikaministeri Cornelius Toffeen kanssa. Toffee ei kuitenkaan rangaissut Harryä tämän rikottua velhomaailman lakia alaikäisenä taikomisesta, koska Marge onnistuttiin palauttamaan entiselleen ja tämän muistia muokattiin. Tärkein syy oli kenties se, että Harryn kummisetä Sirius Musta oli samoihin aikoihin onnistunut karkaamaan Azkabanista, ja hänen epäiltiin aikovan murhata Harryn.
Siriuksen paon vuoksi taikaministeriö lähetti ankeuttajan Tylypahkan junaan matkalla kouluun. Sattumalta Harryn, Ronin ja Hermionen kanssa samassa vaunussa istunut, tuleva pimeyden voimilta suojautumisen opettaja ja James Potterin lapsuudenystävä Remus Lupin pelasti Harryn ankeuttajalta suojeliusloitsulla. Lupinista tuli Harrylle todella läheinen, koska tämä pääsi hänen avullaan kosketuksiin menneisyytensä kanssa.
Kolmannelle luokalle tultaessa Harry valitsi valinnaisista aineista itselleen ennustuksen ja taikaeläinten hoidon. Ennustustunnit alkoivat dramaattisesti, kun Sibylla Punurmio ennusti heti Harryn kuoleman teelehdissä nähdyn kalmankoiran perusteella. Taikaeläinten hoidossa Harry oli vapaaehtoisena ratsastamassa hevoskotka Hiinokalla, mutta ennen tunnin päättymistä Hiinokka potkaisi ansaitusti Malfoyta. Pimeyden voimilta suojautumisen tunneilla Harryn möröksi paljastui ankeuttaja, jonka jälkeen Lupin päätti antaa tälle yksityistunteja, joilla Harry voisi opetella suojeliusloitsua. Tätä vahvisti entisestään Puuskupuhia vastaan käyty huispausottelu, jossa ankeuttajat karkasivat pelikentälle ja saivat Harryn putoamaan luudalta alas noin kymmenen metriä. Yksityistunneillaan Harry oppi suojeliuksen todella nopeasti, Lupinin suureksi iloksi ja hämmästykseksi. Sittemmin huispauskausi päättyi Rohkelikon mestaruuteen ensimmäistä kertaa seitsemään vuoteen.
Harry sai myös käsiinsä kelmien kartan Frediltä ja Georgelta, jonka avulla hän sai mahdollisuuden päästä Tylyahoon, sillä Dursleyt eivät suostuneet allekirjoittamaan lupalappua. Kalkaros sai kuitenkin Harryn kiinni tämän palatessa ja Lupin takavarikoi kelmien kartan, jonka suunnitteluun hän itse oli osallistunut. Kuolemaennustuksen lisäksi Harrylle aiheutti harmia Ronin ja Hermionen riidat johtuen jälkimmäisen uudesta lemmikistä, Koukkujalasta, joka jahtasi Ronin Kutka-rottaa. Kutkan kadottua heidän kahden välit menivät kokonaan poikki ja Harry joutui toimimaan sovittelijana. Välejä heikensi myös entisestään Siriuksen nimettömänä lähettämä Tulisalama-luuta, jonka Hermione antoi McGarmiwalle tarkistettavaksi kirousten varalta. Luuta paljastui kuitenkin vaarattomaksi ja palautettiin Harrylle.
Kutkan löydyttyä koiraksi muuttunut Sirius raahasi sitä tiukasti otteessaan pitäneen Ronin mukanaan Rääkyvään röttelöön, jonne myös Harry ja Hermione menivät. Harryn nähtyä kummisetänsä ensimmäistä kertaa elävänä hän hyökkäsi välittömästi tämän kimppuun syyttäen tätä vanhempiensa pettämisestä. Paikalle saapunut Lupin riisui kuitenkin Harryn aseista ja vahvisti Siriuksen väitteet tämän syyttömyydestä sekä sen, että kuolleeksi luultu Piskuilan todellisuudessa murhasi jästit ja kavalsi Harryn vanhemmat. Piskuilan oli kaikki nämä vuodet elänyt animaagimuodossaan Kutkana. Palattuaan ihmismuotoon Harry vaati Siriusta ja Remusta säästämään tämän hengen, jolloin Piskuilan jäi Harrylle henkensä velkaa. Piskuilan pakeni kuitenkin Lupinin muututtua ihmissudeksi, jolloin Sirius muuttui koiraksi pidätelläkseen tätä. Kalkaros sai sittemmin Siriuksen kiinni tämän toivuttua taistelun vammoista ja tätä uhattiin ankeuttajan suudelmalla. Ajankääntäjää käyttäen Harry ja Hermione pelastivat Siriuksen ja samalla myös kuolemantuomion saaneen Hiinokan.
Paluumatkalla kotiin Harry sai Siriukselta luvan käydä Tylyahossa siitä lähtien joka vuosi, koska Dumbledore luotti myös Siriuksen syyttömyyteen kuultuaan tämän ja Harryn kertomuksen.[10]
Neljäs vuosi Tylypahkassa
Ennen neljättä lukuvuottaan Harry oli Weasleyn perheen ja Hermionen mukana katsomassa huispauksen maailmanmestaruuskisojen loppuottelua, jonka jälkitunnelmat olivat kammottavat kuolonsyöjien alettua riehua ja lopulta pimeän piirron ilmestyttyä taivaalle, Harryn varastetulla sauvalla manattuna. Samoihin aikoihin Harry huomasi ensimmäiset merkit telepaattisesta yhteydestään Voldemortin kanssa nähtyään unen, jossa alkeellisen ruumiin saanut Voldemort tappoi Frank Brycen.
Harryn palattua kouluun hän sai tietää Tylypahkassa järjestettävistä kolmivelhoturnajaisista, johon osallistuivat Tylypahkan ottelijan lisäksi Beauxbatons'n ja
Durmstrangin oppilas. Harry päätyi mukaan turnaukseen, sillä uudeksi pimeyden voimilta suojautumisen opettajaksi (Lupin erosi paljastuttuaan ihmissudeksi), Alastor Vauhkomieleksi, naamioitunut Bartemius Kyyry nuorempi laittoi hänen nimensä kilpailijat valinneeseen liekehtivään pikariin voimakkaan hämäytysloitsun kera. Harryn uskottiin huijanneen ja hän menetti suosionsa erityisesti Puuskupuhien keskuudessa, joiden oppilas Cedric Diggory valittiin Tylypahkan toiseksi ottelijaksi. Myös Ron katkaisi puhevälinsä Harryyn, joka säilytti suosionsa muiden rohkelikkojen keskuudessa.
Pimeyden voimilta suojautumisen tunnilla Harry oli ainoa oppilas, joka pystyi vastustamaan Kyyryn jokaiseen oppilaaseen yksitellen loihtimaa komennuskirousta. Kyyry pyrki myös kaikin tavoin auttamaan Harryä voittamaan turnajaiset, jotta tämä päätyisi Voldemortin luokse "auttamaan" tätä saamaan ruumiinsa takaisin, kertoen mm. ensimmäiseen kokeeseen kuuluvista lohikäärmeistä. Harry levitti tiedon eteen päin Cedricille, joka ihmetteli kilpakumppanin apua. Harry selvisi ensimmäisestä testistä kutsuttuaan taikasauvallaan luutansa ja napattuaan sen avulla lohikäärmeen vartioiman kultamunan, jossa oli vinkki seuraavaan testiin. Nähtyään kuinka vaarallinen tehtävä oli, Ron palautti heidän ystävyytensä. Harrylle harmaita hiuksia aiheutti myös toimittaja Rita Luodiko, joka antoi virheellisesti Päivän profeetassa ymmärtää, että Harry seurustelisi Hermionen kanssa.
Kolmivelhoturnajaisiin kuuluneet joulutanssiaiset olivat Harryn osalta tuskaista aikaa, sillä hänen oli pakko etsiä itselleen tanssipari. Aluksi hän yritti pyytää ensi-ihastustaan Cho Changia, mutta tämä oli jo lupautunut menemään Cedricin kanssa. Lopulta Harry tyytyi Parvati Patiliin, jonka kaksois-sisko Padma meni Ronin kanssa. Harry ei kuitenkaan suostunut tanssimaan vaan seurasi Cedricin ja Chon tanssia mieluummin, samoin kuin Ron katseli mieluummin Hermionen ja tämän parin, Durmstrangin kilpailijan Viktor Krumin, tanssia.
Toiseen koetukseen Harry sai Cedriciltä lohikäärmevinkin avulla kiitokseksi vinkin avata kultainen muna valvojaoppilaiden kylpyhuoneessa. Harry päätti kokeilla sitä, koska ei keksinyt muutakaan keinoa, ja sai selville, että hänen piti pelastaa jokin hänelle tärkeä järven pohjasta tunnin sisällä. Yrittäessään keksiä keinoa hengittää tunnin veden alla Harry oli ilman ratkaisua vielä muutama tunti ennen testin alkua. Nukahdettuaan kirjastoon hän heräsi vain kymmenen minuuttia ennen koetusta Dobbyn toimesta, joka antoi Harrylle kidusruohoa. Harry saapui myöhässä paikalle, mutta syötyään ruohon hän ehti kykyjensä ansiosta ensimmäisenä paikalle, jossa olivat Ron, Hermione, Cho sekä Beauxbatons'n kilpailijan Fleur Delacourin pikkusisko Gabrielle lumottuina veden alla. Harry pelasti lopulta sekä Ronin että Gabriellen ja sai tuomaristolta hyvät pisteet epäitsekkyydestään johtuen. Ennen viimeistä testiä Harry oli turnajaisten kärjessä yhdessä Cedricin kanssa.
Harry pääsi keskittymään rauhassa viimeiseen koetukseen, koska turnajaisten ottelijat oli vapautettu lukuvuoden viimeisistä kokeista. Viimeinen tehtävä oli koskea ensimmäisenä turnajaisten voittopokaaliin, joka oli lumotun labyrintin keskustassa. Kyyry nuorempi auttoi Harryä asettamalla Krumin komennuskirouksen alaiseksi hoitamaan Fleurin ja Cedricin pois tieltä. Fleur joutui ulos pelistä, mutta Harry ehti ajoissa paikalle tainnuttamaan Krumin, joka käytti kidutuskirousta Cedriciin. Harry ja Cedric kukistivat yhdessä akromantellan ja päättivät monien epäitsekkäiden neuvottelujen jälkeen koskea samaan aikaan pokaaliin. Pokaali oli todellisuudessa Kyyryn noituma porttiavain, joka vei Pikkuhirttivaaran hautausmaalle. Matohäntä eli Piskuilan tuli paikalle, tappoi Cedricin Avada kedavralla, sitoi Harryn hautakiveen ja otti tältä väkisin verta. Tätä verta hän käytti osana rituaalissa, joka palautti omaan ruumiiseensa Harryn arkkivihollisen, lordi Voldemortin.
Voldemortin noustua uudelleen ja kutsuttua vapaina olleet kuolonsyöjät takaisin hän haastoi Harryn kaksintaisteluun. Taistelun aikana sauvojen kaksoissiteet muodostivat sauvojen välille varhennum loitsuimes -ilmiön, joka sai Voldemortin sauvan sinkoamaan hänen viimeksi murhaamiensa henkilöiden henget, mukaan lukien Harryn vanhemmat ja Frank Brycen. Henget hämäsivät Voldemortia niin, että Harry pääsi pakenemaan Cedricin ruumiin kanssa takaisin Tylypahkaan porttiavaimella. Kyyry otti shokissa olleen Harryn heti suojiinsa tämän paluun jälkeen ja näytti todellisen luonteensa, sillä hän yritti murhata Harryn, mutta epäonnistui, kun Dumbledore, McGarmiwa ja Kalkaros huomasivat tämän epäilyttävät puuhat ja tainnuttivat hänet. Totuusseerumilla Kyyry tunnusti kaiken: miten oli paennut Azkabanista, naamioitunut Vauhkomieleksi ja sen, miten oli murhannut tuomaristoon kuuluneen isänsä.
Lukuvuoden päätyttyä Harry luovutti junamatkalla turnajaisista voittamansa tuhat kaljuunaa Fredille ja Georgelle tarjottuaan niitä ensin Cedricin vanhemmille, jotka olivat kuitenkin hylänneet ne.[13] Kaksoset käyttivät kaljuunansa perustamaansa pilailuvälinekauppaan ja olivat ikuisesti kiitollisia Harrylle.
Viides vuosi Tylypahkassa
Dumbledoren määräyksestä Ron, Hermione ja Sirius kertoivat Harrylle kaiken, mitä velhomaailmassa oli tapahtunut. Harry yritti pysyä ajan tasalla kuuntelemalla salaa jästiuutisia; josko niissä kerrottaisiin mitään salaperäisiä kuolemantapauksia, mutta turhaan. Tilanne muuttui vasta ankeuttajien hyökättyä (alivaltiosihteeri Dolores Pimennon käskystä) täysin yllättäen Likusteritiellä Dudleyn ja Harryn kimppuun, joka joutui turvautumaan suojelius-loitsuun pelastaakseen serkkunsa. Vain parikymmentä minuuttia loitsun teon jälkeen Harry sai taikaministeriöstä kirjeen, jossa ilmoitettiin hänen olevan häädetty Tylypahkasta syynä alaikäisenä taikominen jästin läsnä ollessa. Dumbledore onnistui muuttamaan erottamisen taikaministeriön kuulusteluiksi. Harryn kerrottua mitä Dudleylle oli tapahtunut hän sai ensimmäistä kertaa kuulla Petunia-tädin puhuvan siskostaan ja siitä, miten tämä itse oli kuullut mm. ankeuttajista.
Uudelleen perustettu Feeniksin kilta lähetti ns. etuvartion hakemaan Harryä sen jälkeen, kun Dursleyt oli harhautettu hakemaan "Englannin parhaiten hoidettu nurmikko" -kilpailun pääpalkintoa. Killan päämajassa Harry oli raivoissaan, koska oli elänyt kuin tynnyrissä samalla kun hänen ystävänsä olivat Voldemortin vastaisen taistelun keskipisteessä. 9. elokuuta käydyissä kuulusteluissa Harry vapautettiin syytteistä Dumbledoren ja todistajana toimineen Harryn surkkinaapuri Arabella Figgin ansiosta.
Viides vuosi oli Harrylle tärkeä V.I.P.-vuosi. Koulussa Harry sai useilta oppilailta vihaisia katseita, koska Voldemortin paluun jälkeen Päivän profeetta oli aloittanut ajojahdin häntä vastaan taikaministeri Toffeeen kieltädyttyä uskomasta tosiasioita. Pimeyden voimilta suojautumisen opettajaksi ja sittemmin yli-inkvisiittoriksi päätyneestä Pimennosta tuli Harrylle Kalkarostakin karmeampi opettaja, joka mm. kidutti fyysisesti Harryä jälki-istunnossa ja antoi tälle elinikäisen huispauspelikiellon kauden avauspelin jälkeen.
Ronin ja Hermionen painostamana Harry perusti Albuksen kaartin, jossa oppilaat voisivat opettaa toisilleen keinoja suojautua pimeyden voimilta, sillä Pimennon tunneilla ei harjoiteltu taikuutta lainkaan käytännössä. AK oli eräs tapa saada Harry ja hänen romanttinen kiinnostuksensa Cho Chang lähemmäs toisiaan. Harryn onnistui pyytää Chota treffeille seuraavalle Tylyahon reissulle heidän suutelunsa jälkeen. Treffit olivat lopulta täydellinen pannukakku keskustelun käännyttyä Chon edesmenneeseen poikaystävään Cedriciin, jonka perään Cho haikaili edelleen.
Ennen joulua Harryn ja Voldemortin telepaattinen yhteys jatkoi voimistumistaan. Lopulta Harry pystyi näkemään (mahdollisesti Voldemortin tahtoen), kuinka Nagini-käärme hyökkäsi Ronin isän kimppuun salaperäisyyksien osastolla. Harry kertoi asiasta välittömästi Ronille, McGarmiwalle ja Dumbledorelle, joiden onnistui pelastaa Arthur Weasley juuri ja juuri.
Myöhemmin Dumbledore määräsi Kalkaroksen antamaan Harrylle yksityisiä okklumeus-tunteja, mistä kumpikaan ei ollut mielissään. Tunnit eivät sujuneet juurikaan mairittelevasti ja päättyivät lopullisesti sen jälkeen, kun Kalkaros löysi Harryn urkkimasta ajatuseulalla hänen kouluaikaisia muistojaan.
AK:n paljastuttua Chon ystävän Marietta Edgecomben kavalluksen vuoksi Pimennosta tuli lopulta Tylypahkan rehtori, kun Dumbledore otti kerhosta syyt omille niskoilleen ja pakeni pidätystä. Sen jälkeen pidetyissä V.I.P.-kokeissa Harry menestyi Pimennon tyranniasta huolimatta parhaiten luokassaan pimeyden voimilta suojautumisessa, jopa Hermioneakin paremmin.
Nähtyään Voldemortin luoman näyn Siriuksesta kitumassa salaperäisyyksien osastolla Harry halusi välittömästi lähteä pelastamaan häntä. Jäätyään ensin kiinni Pimennon takan hormiverkoston käytöstä (Harry tarkisti oliko Sirius Kalmanhanaukiolla vai ei) Harry sekä häntä auttaneet Hermione, Ron, Ginny, Neville ja Luna Lovekiva pääsivät kuitenkin karkuun ja lähtivät thestraleilla Lontooseen taikaministeriöön.
Salaperäisyyksien osastolle päästyään Harry poimi ennustusopettaja Punurmion tekemän ennustuksen, jonka hän ehti kuulla ennen kuin kuusikko tajusi päätyneensä kuolonsyöjien ansaan. Albuksen kaartissa opetellut puolustustaiat suojasivat heitä siihen saakka, kunnes Kalkaroksen hälyttämänä Feeniksin killan jäsenet tulivat paikalle, mukaan lukien Sirius, jota ei ollut kidutettu. Sirius menehtyi Harryn kauhuksi taistelun keskellä Bellatrix Lestrangen iskettyä hänet kuolemankamarissa olleen holvikaaren läpi. Harryn lähdettyä ajamaan Bellatrixiä takaa itse Voldemort saapui paikalle samoin kuin Dumbledore, joka käytännössä pelasti Harryn hengen. Hävittyään kaksintaistelun Dumbledorelle Voldemort tunkeutui Harryn mieleen, ja Harry onnistui lopulta torjumaan Voldemortin surkeista okklumeus-tunneista huolimatta.
Siriuksen kuoleman jälkeen Harry peri Kalmanhanaukion talon sekä Oljo-kotitontun. Oljo oli valehdellut Harrylle, ettei Sirius ollut kotona, kun Harry oli mennyt tarkistamaan asiaa näkynsä jälkeen. Salaperäisyyksien osaston taistelun jälkeen Toffee erosi nähtyään Voldemortin, ja Päivän profeetta palasi Harryä puoltavalle linjalle, jonka mukaan hänen kerrottiin olevan "Valittu".[6]
Kuudes vuosi Tylypahkassa
Harry vietti jälleen suurimman osan kesästään Weasleyn perheen luona Dumbledoren ensin tultua hakemaan hänet Likusteritieltä auttamaan tätä houkuttelemaan entisen taikajuomien opettajan Horatius Kuhnusarvion takaisin virkaansa. Ainakin Dumbledoren mielestä Harry onnistui houkuttelussa, sillä Kuhnusarvio suostui palaamaan eläkkeeltä. Harry luonnollisesti päätyi mukaan Kuhnusarvion uudelleen perustamaan Kuhnukerhoon, jonne tämä kutsui suosikkioppilaitaan ja niitä, joilla oli yhteyksiä kuuluisiin henkilöihin. Kuhnukerhon lisäksi Harry nimettiin myös rohkelikon huispausjoukkueen kapteeniksi.
Lukuvuoden alkaessa Harry jatkoi Kuhnusarvion johtamilla taikajuomien tunneilla, vaikka hänen V.I.P.-arvosanansa (Odotukset ylittävä) ei olisi riittänyt Kalkarokselle, joka oli nyt siirtynyt pimeyden voimilta suojautumisen opettajaksi. Harry sai sattumalta käsiinsä Kalkaroksen vanhan liemikirjan, jossa tämä käytti lempinimeä Puoliverinen prinssi.
Kirjan avulla Harrystä tuli kaikkien yllätykseksi vuosikurssinsa paras taikajuomissa, minkä Kuhnusarvio oletti periytyneen Harrylle tämän lahjakkaalta äidiltä. Taikajuomien lisäksi kirjasta löytyi myös Harrylle aiemmin tuntemattomia, Kalkaroksen kehittämiä loitsuja, kuten keholeijus ja sektumsempra. Käytettyään jälkimmäistä lähes tappavasti Draco Malfoyhin Harry hautasi kirjan tarvehuoneeseen muiden rojujen sekaan, eikä enää löytänyt sitä myöhemmin.
Huispauksessa kaikki oli mennä pilalle heti alkuunsa, kun komennuskirouksen alla ollut, joukkueen jahtaaja Katie Bell, joutui Malfoyn kiroaman opaalikaulakorun uhriksi ja päätyi Pyhän Mungon sairaalaan joutuen jättämään kauden avausottelun väliin.
Myöhemmin pitäjänä toiminut Ron söi Romilda Vanen Harrylle tarkoittamia, lemmenjuomalla täytettyjä noidankattilakakkuja, mutta Kuhnusarviolta vastamyrkkyä saatuaan Ron joi myrkytettyä simaa pelastuen vain Harryn keksittyä työntää besoaarin tämän kurkkuun.
Ronin sijaiseksi valittu Cormac McLaggen pilasi Puuskupuhia vastaan käydyn ottelun täysin keskityttyään vain neuvomaan muita joukkueensa jäseniä ja lopulta lyötyään vahingossa ryhmyn Harryn päähän. Tämän lisäksi Harry sai kauden päätösottelun ajaksi Kalkarokselta jälki-istuntoa sektumsempran käytöstä, mutta ottelu päättyi kuitenkin yllättäen Rohkelikon murskavoittoon, mikä varmisti huispausmestaruuden. Voitonjuhlissa Harry ja Ginny, johon ensiksi mainittu oli alkanut osoittaa romanttista kiinnostusta aiemman isoveljellisen rakkauden sijaan, suutelivat spontaanisti ja alkoivat seurustella, minkä Ron hyväksyi pitkin hampain.
Harry jatkoi lukuvuoden aikana myös Voldemortin vastaista taistelua saaden Dumbledorelta "yksityistunteja", joilla he tutustuivat muistoihin, jotka voisivat auttaa heitä ymmärtämään Voldemortin kehitystä sellaiseksi, miksi hän oli tullut ja miten hän takasi kuolemattomuutensa. Sodan kannalta elintärkein muisto oli se, jossa Kuhnusarvio kertoi nuorelle Tom Valedrolle hirnyrkeistä, mutta sen Kuhnusarvio oli häpeissään muokannut. Harry sai Dumbledorelta tehtäväksi hakea aidon muiston Kuhnusarviolta, jolta hän sai heti alkuunsa täystyrmäyksen. Harry onnistui painostamaan lopulta Kuhnusarvion antamaan muistonsa hänelle puhuttuaan äidistään, ja juotuaan sitä ennen onnea tuovaa Felix Felicis -juomaa, minkä Harry oli aiemmin voittanut taikajuomakilpailussa Puoliverisen prinssin kirjan ansiosta. Muiston avulla Dumbledore ja Harry saivat tietää hirnyrkkien olleen Voldemortin suuri salaisuus.
Vuoden lopussa Dumbledore otti Harryn mukaan hakemaan hirnyrkiksi epäilemäänsä luihuisen medaljonkia eräästä luolasta, jossa Valedro aikoinaan kiusasi muita orpokodin lapsia. He saivat myöhemmin väärennökseksi paljastuneen medaljongin Dumbledoren uhrauduttua juomaan sitä suojanneen myrkkynesteen ja pelastettua heidät kummatkin Voldemortin manalius-armeijalta.
Palattuaan Tylyahoon Harry ja Dumbledore näkivät koulun ylle luodun pimeän piirron ja tajusivat Malfoyn (jota Harry oli tarkkaillut koko vuoden ajan)
päästäneen kuolonsyöjät Tylpahkaan häivytyskaapin avulla. Myöhemmin Kalkaros surmasi kuolonsyöjien ympäröimän Dumbledoren kuten he olivat sopineet, mistä Harry ei kuitenkaan tiennyt. Harry yritti epätoivoisesti tavoittaa Kalkarosta laukoen kirouksia tämän perään, mutta turhaan.
Dumbledoren hautajaisten jälkeen Harry päätti tehdä Dumbledoren jättämän tehtävän loppuun ja tuhota loput hirnyrkit, mihin Ron ja Hermione lähtivät mukaan. Harry joutui samalla jättämään Ginnyn, koska pelkäsi Voldemortin käyttävän hyväkseen heidän välistä suhdettaan. Ennen retkensä aloittamista Harry jäi asumaan Likusteritielle, sillä Dumbledoren aiemmin tekemän suojan ansiosta häntä oli mahdotonta vahingoittaa siellä niin kauan, kun Harry kutsui Dursleyiden taloa kodikseen. Taika murtuisi kuitenkin hänen 17-vuotissyntymäpäivänään.[14]
Hirnyrkkien metsästys
Pikku Whingingin taistelu
Sen jälkeen kun Dursleyt oli piilotettu kuolonsyöjiltä, Feeniksin kilta lähti saattamaan Harryä Likusteritieltä 27. heinäkuuta, neljä päivää ennen Harryn täysikäiseksi tulemista. Yhteensä 14 kiltalaista jaettiin pareihin, joista Harry meni Hagridin kyydissä Siriuksen lentävällä moottoripyörällä, muiden eri tavoin kuljettaessa yhtä kuudesta muusta Harryksi monijuomaliemellä muuttuneesta kiltalaisesta.
Kuolonsyöjät tiesivät kuitenkin suunnitelmasta (joskaan eivät sitä kuka oli oikea Harry) ja saivat Hagridin moottoripyörän kiinni. Kuolonsyöjät laukoivat tappokirouksia Hagridia kohti, joista yksi osui Hedwigiin. Oikean Harryn löydyttyä Voldemort tuli heidän peräänsä, mutta Harry ja Hagrid ehtivät ajoissa turvaan Tonksin vanhempien talolle. Tonksien luota Harry ja Hagrid siirtyivät porttiavaimella Kotikoloon ihan ensimmäisten joukossa. Hedwigin lisäksi kiltaa johtanut Vauhkomieli kuoli taistelun tiimellyksessä.
Kotikolossa
Harry vietti 17-vuotissyntymäpäiviään Kotikolossa saaden lahjaksi mm. Mollyn edesmenneen veljen vanhan rannekellon sekä ikimuistoisen suudelman Ginnyltä. Illalla taikaministeri Rufus Rymistyir tuli puolestaan toimittamaan Harrylle, Ronille ja Hermionelle Dumbledoren heille määräämiä perintöjä. Harry sai perinnöksi ensimmäisen huispauspelissä nappaamansa siepin, johon oli kaiverrettu teksti "Avaudun umpeutuessa", sekä Rohkelikon miekan, jota Rymistyir ei kuitenkaan suostunut antamaan Harrylle. Siepin sisällä oli elpymyskivi, mitä Harry ei tiennyt.
Syntymäpäivää seuraavana päivänä vietettiin puolestaan Ronin isoveljen Billin ja Fleur Delacourin häitä, joihin Harry naamioitui kuolonsyöjien varalta monijuomaliemellä Ronin kuvitteelliseksi Barny-serkuksi. Juhlat etenivät mainiosti siihen saakka, kunnes Kingsley Kahlesalpa ilmoitti suojeliuksellaan Rymistyirin olleen murhattu ja kuolonsyöjien aikovan hyökätä häihin. Ilmoitusta seuranneessa kaaoksessa Harry, Ron ja Hermione kaikkoontuivat Tottenham Court Roadille, missä he törmäsivät kuolonsyöjiin Antonin Dolohoviin ja Thorfinn Rowleen. Taistelun jälkeen kolmikko tainnutti kuolonsyöjät ja kaikkoontuivat Kalmanhanaukiolle.
Luihuisen medaljongin jäljillä
Kalmanhanaukiolla Harry ja kumppanit saivat sattumalta tietää, että Siriuksen veli Regulus Musta oli jättänyt valemedaljongin hirnyrkkiluolaan. Harry kutsui Oljon paikalle kertomaan Reguluksen tarinan, minkä jälkeen hän määräsi tämän etsimään Mundungus Fletcherin, jonka Harry tulkitsi Oljon tarinan perusteella varastaneen oikean medaljongin Kalmanhanaukiolta. Oljon palattua muutamaa päivää myöhemmin Mundunguksen kanssa, tämä kertoi Harrylle Pimennon takavarikoineen oikean medaljongin aikoinaan Viistokujalla. Pimento oli sillä hetkellä edelleen ministeriön palveluksessa ja noussut Rymistyirin murhan jälkeen jästisyntyisiä luetteloineen lautakunnan johtoon.
Hermionen kehittämän suunnitelman myötä kolmikko tainnutti kolme ministeriön työntekijää ja naamioitui heiksi, Harry Albert Pyryjyväksi. He päätyivät lopulta Pimennon työhuoneen ovelle, josta he löysivät Vauhkomielen ruumiista jäljelle jääneen taikasilmän ja ottivat sen mukaansa. Samalla kertaa Harry löysi tietoa isosedästään Jack "dark" Potterista. Pimennon kohdattuaan Harry ja Hermione tainnuttivat tämän sekä paikalla olleen kuolonsyöjä Yaxleyn, ja vapauttivat tuomittavana olleen Mary Kissimyyrin ja muut jästisyntyiset. Kaikkoontuessaan paikalta herpaantunut Yaxley sai otteen Hermionesta ja päätyi heidän mukanaan Kalmanhanaukiolle. Koska paikka paljastui kuolonsyöjille Yaxleyn myötä, Harry, Ron ja Hermione päättivät etsiä toisen paikan, josta käsin jatkaa hirnyrkkien etsimistä.
Piilossa ja Godrickin notko
Harry, Ron ja Hermione päätyivät piileskelemään metsissä ympäri Britanniaa vaihtaen leiriytymispaikkaa joka päivä turvallisuussyistä. He päättivät pitää hirnyrkkiä vuorotellen kaulassaan. Ron oli tottunut kolmeen hyvään ateriaan päivässä, joten pakolaiselämän harvat ja huonolaatuiset ateriat saivat hänet huonolle tuulelle.
Eräänä päivänä, kun oli Ronin vuoro pitää medaljonkia, sen vaikutus kantajaansa pahensi hänen tyytymättömyyttään, jolloin hän riitaantui kahden ystävänsä kanssa ja häipyi. Jonkin ajan kuluttua Harry ja Hermione päättivät käydä Godrickin notkossa - sekä käydäkseen Harryn vanhempien haudalla että tavatakseen Bathilda Bagshotin. Niinpä he ilmiintyivät sinne jouluaattona ja löysivätkin hautausmaalta professori Dumbledoren äidin ja siskon sekä Harryn vanhempien haudat. Heidän haudassaan luki: " James Potter s. 27.3.1960, k. 31.10.1981", " Lily Potter s. 30.1.1960, k. 31.10.1981" ja " Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema". Poistuttuaan hautausmaalta he tapasivat Bagshotin, joka vei heidät taloonsa. Se osoittautui kuitenkin ansaksi, sillä Bagshot olikin kuollut ja Voldemort oli taikonut lemmikkikäärmeensä hänen ruumiiseensa ja asettanut sen notkoon odottamaan Harryä. Saatuaan Harryn erilleen Hermionesta se hyökkäsi ja kutsui Voldemortin paikalle. Kaksikko ehti kuitenkin kaikkoontua paikalta ennen Voldemortin saapumista. Harry näki näyn, kun he palasivat Godrickin notkosta. Siinä hän oli Voldemort ja hän tappoi Harryn vanhemmat. Harry sai ensimmäistä kertaa elämässään nähdä sen illan, jona hänen vanhempansa kuolivat.
Hopeinen naarashirvi
Harry oli vahtivuorossa, kun hän näki hopeisen naarashirvi-suojeluksen. Suojelius johdatti hänet lammelle, jonka pohjassa oli Rohkelikon miekka. Harry hyppäsi lampeen ja huomasi, että jokin kuristi hänen kaulaansa. Medaljonki (siis hirnyrkki) vaistosi, että miekka oli lähellä, joten se yritti kuristaa Harryn. Harry oli jo kuristumaisillaan, kun Ron saapui paikalle, nosti Harryn lammesta ja haki miekan. Ron tuhosi medaljongin sen jälkeen, kun se oli näyttänyt hänelle hirveitä asioita. Esimerkiksi näytti Ronille Hermionen pitävän enemmän Harrystä ja suutelevan tätä. Hermione otti Ronin vastaan, mutta vastahakoisesti, sillä hän halusi tietää, miksi Ron ei ollut tullut takaisin aiemmin.
Tarina kolmesta veljeksestä
Harry, Ron ja Hermione halusivat tietää, mitä merkki Ignotius Peverellin haudassa ja Ksenofilius Lovekivan rinnassa häissä tarkoittaa. He menivät Ksenofiliuksen luo, missä tämä kertoi tarinan kolmesta veljeksestä. Luna ei ollut paikalla, vaikka olisi ollut loma, mikä alkoi epäilyttää kolmikkoa. Herra Lovekiva väitti poistuvansa etsiäkseen Lunan, mutta oikeasti hän lähetti kirjeen taikaministeriöön ilmoittaakseen, että Potter oli hänellä. Kuolonsyöjät tulivat, mutta Harry, Ron ja Hermione onnistuivat pakenemaan purskeen sarven räjähdyksen ansiosta.
Malfoyn kartano
Harry innostui kerran puhumaan ja tuli sanoneeksi Voldemort. Siinä samassa kaapparijengi ympäröi heidät, sillä nimi oli manattu. Kaapparijengi vei heidät Malfoyn kartanoon sen jälkeen, kun olivat saaneet selvitettyä, keitä he olivat. Heidät teljettiin kellariin, jossa heidän luokkatoverinsa Luna Lovekiva, herra Ollivander sekä Lujahaka-maahinen jo olivat. Hermione vietiin ylös ja Bellatrix Lestrange kidutti häntä, sillä hän halusi tietää, mistä he olivat saaneet Rohkelikon miekan, sillä hän luuli, että se oli talletettu hänen holviinsa Irvetassa. Kun Matohäntä tuli katsomaan vankeja ja viemään heidät ylös, Harry ja Ron riistivät häneltä taikasauvan ja Harry sanoi, että Matohäntä oli hänelle henkensä velkaa, joten Matohäntä kuristi itsensä. Aivan kuin tyhjästä Dobby ilmestyi kellariin ja pelasti heidät Simpukkamökkiin. Dobby sai kuitenkin surmansa Bellatrixin veitsestä ja Harry hautasi hänet Simpukkamökin pihalle.
Irvetan murto
Harry, Hermione ja Ron arvelivat Voldemortin säilyttävän yhtä hirnyrkkiä Bellatrixin holvissa Irvetassa. He murtautuivat sinne Lujahaan avulla. Hermione muokkasi Ronia erinäköiseksi ja muuttui itse Bellatrixiksi, koska hänellä oli tämän sauva. Harry ja Lujahaka olivat näkymättömyysviitan alla. He löysivätkin hirnyrkin, Puuskupuhin kupin, mutta paljastuivat ja pakenivat lohikäärmeellä pankista.
Tylypahkan taistelu
Paettuaan Irvetasta Harry, Ron ja Hermione matkustivat sokean lohikäärmeen selässä pitkän matkan ja päätyivät suurelle järvelle. Rantaan uituaan ja hetken levättyään Harry näki Voldemortin mieleen. Voldemort epäili heidän etsivän hirnyrkkejä ja päätti lähteä tarkastamaan hirnyrkkinsä. Hän mietti, mahtoiko Tylypahkan hirnyrkki olla turvassa. Ensin Voldemort lähti tarkastamaan vanhan Kolkon mökin.
Harry, Ron ja Hermione lähtivät Tylypahkaan. He ilmiintyivät Tylyahoon, mutta ankeuttajat ja kuolonsyöjät olivat heitä vastassa. He pääsivät kuitenkin Dumbledoren veljen Aberforthin avulla turvaan. Harry sai tietää, että peilissä näkynyt silmä oli ollut Aberforthin. He pääsivät Tylypahkaan tarvehuoneeseen Aberforthin siskon Arianan muotokuvan avulla. He lähtivät etsimään Rowena Korpinkynnen diadeemia kuultuaan siitä Lunalta. Korpinkynnen oleskeluhuoneessa oli jäljennös diadeemista ja he menivät katsomaan sitä Lunan kanssa. Heidät kuitenkin yllättivät Amikus ja Alekto Carrow, mutta professori McGarmiwan avulla he selvisivät tilanteesta. Harry kertoi hänelle, että Voldemort oli tulossa. McGarmiwa järjesti heille aikaa etsiä sitä, mitä olivat etsimässä, sillä aikaa kun oppilaat evakuoitaisiin turvaan ja taistelu alkaisi. Ron ja Hermione katosivat yllättäen jonnekin, mutta Harry alkoi etsiä diadeemia. Voldemort puhui niin, että koko koulu kuuli. Hän antaisi puoli tuntia aikaa. Harry etsi käsiinsä Korpinkynnen tupakummituksen, joka kertoi varastaneensa äitinsä diadeemin ja piilottaneensa sen metsään puun onkaloon. Tom Valedro oli myöhemmin hakenyt sen ja tehnyt siitä hirnyrkin. Äkkiä Harry muisti, missä oli nähnyt diadeemin — tarvehuoneessa.
Matkalla hän löysi Ronin ja Hermionen, jotka olivat olleet salaisuuksien kammiossa ja tuoneet basiliskin myrkkyhampaita hirnyrkkien tuhoamiseen. He lähtivät tarvehuoneeseen ja löysivät diadeemin, mutta Malfoy, Crabbe ja Goyle yllättivät heidät. Crabbe täytti huoneen pirunpalolla, jolloin diadeemi tuhoutui. He pelastivat Malfoyn ja Goylen, mutta Crabbe menehtyi. Heidän lähdettyään tarvehuoneesta he päätyivät keskelle taistelua. Puoli tuntia oli kulunut. Ronin isoveli Fred kuoli jäätyään romahtavan yläkerroksen alle. Harry kurkisti Voldemortin ajatuksiin ja selvitti tämän olinpaikaksi Rääkyvän Röttelön. He lähtivät sinne, ja lattialankkujen välistä Harry näki ja kuuli hänet hyvin. Hänen seurassaan oli Kalkaros, sekä Nagini isossa pallossa, jossa se olisi turvassa. Harry ei mitenkään pystynyt tuhoamaan Naginia. Voldemort tapatti Kalkaroksen Naginilla, koska luuli tämän olevan seljasauvan isäntä. Näin hän pyrki varmistamaan, että seljasauva tottelisi häntä kunnolla. Sitten hän puhui jälleen koko koululle. Hän antoi keskiyöhön asti aikaa luovuttaa Harry hänelle. Taistelu keskeytyisi siihen asti. Hän odottaisi kielletyssä metsässä.
Voldemort lähti ja Harry meni Kalkaroksen luo. Kalkaros antoi Harrylle muiston, jonka jälkeen hän kuoli. Harry, Ron ja Hermione lähtivät takaisin linnaan ja menivät suureen saliin, joka oli täynnä menehtyneitä ja surevia ihmisiä. Harry meni Dumbledoren kansliaan ja katsoi Kalkaroksen muiston, josta selvisi, että Harry oli yksi hirnyrkki, joka oli tuhottava, sekä se, että Kalkaros oli aina Harryn epäilyksistä huolimatta ollut Dumbledoren puolella.
Harry tiesi nyt, että hänen olisi kuoltava, jotta joku voisi tuhota Voldemortin. Niinpä hän lähti kiellettyyn metsään ja samalla sanoi Nevillelle, että jos tälle tarjoutuisi tilaisuus, tämän olisi tapettava Nagini. Hän jatkoi matkaa metsän reunalle, jolloin hän tajusi, miten Dumbledoren perintösieppi avattaisiin. "Avaudun umpeutuessa". Harry kuiskasi sieppiin: "minä kuolen pian" ja se avautui ja paljasti elpymyskiven. James, Sirius, Lupin ja Lily matkasivat hänen kanssaan Voldemortin luo. Harry paljasti itsensä ja Voldemort tappoi hänet. Hän ei kuitenkaan kuollut. Hän oli aikonut kuolla, ja vain se merkitsi. Hänestä tuhoutui vain Voldemortin sielun palanen. Hän teeskenteli kuollutta koko matkan, kun Hagrid kantoi hänet koululle. Suuressa salissa
Voldemort julisti kaikille Harryn kuolleen ja näytti tämän "ruumiin". Harry paljasti itsensä ja kiersi kehää Voldemortin kanssa suuressa salissa ihmisten katsellessa hiljaa salin reunoilla. Harry kertoi Voldemortille tämän virheistä ja Kalkaroksesta, ja siitä, miksi tämä oli menettänyt voimansa, kun oli yrittänyt tappaa Harryn 16 vuotta sitten. Hän kertoi hirnyrkeistä ja siitä, miten ne kaikki oli tuhottu. Kaikki hänen sielunsa palaset oli mennyttä. Kaikki paitsi yksi. Harry käänsi Voldemortin oman tappokirouksen tätä itseään vastaan. Voldemort kuoli ja viimeinenkin hiukkanen Tom Valedroa oli kadonnut.[1]
Myöhemmät vaiheet
Harry saa kutsun taikaministeri Kingsley Kahlesalvalvalta kutsun aurorikoulutukseen. Harrysta tulee auroriviraston päällikkö, ja hän saa kolme lasta Ginnyn kanssa: Jamesin, Albuksen ja Lilyn. Harry pysyi kuuluisana taikovan maailman keskuudessa, mikä muun muassa aiheutti paljon päänvaivaa Jamesille, joka ei halunnut elää isänsä varjossa. [15]
Ihmissuhteet
Ensimmäiset yksitoista elinvuottaan (lukuun ottamatta aikaa ennen vanhempien kuolemaa) Harry oli hyljeksitty ja kaikin puolin huonosti kohdeltu lapsi. Hänellä ei ollut elämässä paljoakaan, mistä olla onnellinen. Harryä kiusattiin kotona ja koulussa, eikä hänelle annettu missään arvoa. Ei siis ihme, että Tylypahkaan pääsy oli Harrylle unelmien täyttymys: minkälainen elämä tahansa voittaisi hänen siihen astiset kokemuksensa. Tylypahkassa Harry sai ystäviä, mutta myös vihamiehiä.
Ron Weasley ja Hermione Granger
Ron Weasleystä tulee Harryn ensimmäinen ystävä. Kouluvuosien karttuessa Harry tutustuu entistä paremmin myös koko Weasleyn perheeseen, josta tulee hänelle melkein kuin oma perhe. Weasleyn perheen äiti kohteleekin Harryä ajoittain paremmin kuin omia lapsiaan.
Koulussa Harry liittyy rohkelikonhuispausjoukkueeseen etsijäksi. Huispaus onkin Harrylle usein tärkeä henkireikä. Harryn toinen tärkeä ystävä on Hermione Granger, jonka kanssa Harry ystävystyy ensimmäisen vuoden aikana. Nokkela Hermione on Harrylle kullanarvoinen, etenkin kun on ratkottava teoreettisia pulmia. Harry on häntä parempi ainoastaan pimeyden voimilta suojautumisessa.
Remus Lupin ja Sirius Musta
Kolmantena kouluvuotenaan Harry tutustuu myös kummisetäänsä Sirius Mustaan sekä uuteen opettajaan, Remus Lupiniin. Kummatkin ovat aikoinaan olleet Harryn vanhempien ystäviä ja ovat kokeneet elämässään kolauksen toisensa jälkeen. Miehet tarjoavat Harrylle kanavan oman menneisyyden tutkimiseen, ja varsinkin Siriuksesta tulee Harrylle merkittävä tuki ja turva. Valitettavasti Sirius kuolee Harryn viidentenä kouluvuotena taistelussa Voldemortin kuolonsyöjiä vastaan. Siriuksen kuolema ei ole ainoa järkyttävä menetys Harryn elämässä. Vanhempien kuoleman lisäksi Harry joutuu näkemään läheltä myös koulutoverinsa Cedric Diggoryn sekä Harrylle läheisen, rehtori Albus Dumbledoren kuoleman. Ei olekaan ihme, että Harry pelkää ystäviensä puolesta. Harry uskaltaa siitä huolimatta lausua Voldemortin nimen ääneen ilmeisesti siksi, ettei hän ole ollut Voldemortista mitenkään tietoinen varhaislapsuudessaan, eikä ole näin osannut pelätä häntä yhtä paljon kun muut velhot. Harry kieltäytyy myös jatkossakin luonnollisesti ja pakottamatta itseään kutsumasta perivihollistaan muulla kuin oikealla nimellä. Rehtori Dumbledorekin on opettanut Harrylle, että nimen pelko lisää myös ajatuksen pelkoa. Tämä tuottaa ongelmia teoksessa Harry Potter ja kuoleman varjelukset, jossa Voldemortin nimi on Tabuttu, sen lausuja voidaan havaita heti. Teoksessa Harry Potter ja Azkabanin vanki selviää, että Voldemortin sijasta Harry pelkää eniten ankeuttajia eli siis itse pelkoa, kuten Remus Lupin hänelle täsmensi.
Cho Chang
Vaikka Harryn elämä on vaikeaa, kouluvuodet Tylypahkassa ovat silti hänen elämänsä antoisimmat. Romantiikkaakaan ei puutu: viidentenä kouluvuotenaan Harry kokee ensisuudelmansa Cho Changin kanssa, johon hän oli ollut ihastunut jo pidemmän aikaa. Cho kuitenkin suuttuu Harrylle tämän puhuessa Hermione Grangeristä, mikä käytännössä päättää heidän suhteensa.[6]
Romilda Vane
Harryn kuudentena lukuvuotena Tylypahkaan tulee opettaja Horatius Kuhnusarvio, joka esittelee lemmenjuoman. Eräs rohkelikko nimeltä Romilda Vane on ihastunut Harryyn ja laittaa noidankattilakakkuihin lemmenjuomaa. Harry ei syö niitä Hermionen varoitusten ansiosta, mutta Ron syö ja ihastuu Romildaan.
Ginny Weasley
Kuudentena kouluvuotenaan Harry alkaa seurustella Ronin sisaren Ginny Weasleyn kanssa. Suhde näyttää olevan vakava Harrylle, ja hän päättää erota Ginnystä kirjan lopussa suojellakseen tätä Voldemortilta. Harry on sitä mieltä, että hänen on tuhottava loput hirnyrkit ja lopuksi Voldemort, eikä kukaan voi silloin auttaa häntä. Ron ja Hermione kuitenkin vaativat saada pysyä Harryn rinnalla, tuli vastaan sitten mitä tahansa. [14] Voldemortin kukistumisen jälkeen Harry ja Ginny menevät naimisiin ja saavat kolme lasta. [4]
Näyttelijät
Warner Brothersin suosituissa elokuvissa Harryä näyttelee pääasiallisesti Daniel Radcliffe, josta on roolinsa ansiosta tullut yksi maailman rikkaimmista "nuorista filmitähdistä". [16] [17]
Yksi Radcliffen stunttimiehistä oli David Holmes, joka halvaantui Kuoleman varjelusten elokuvaversion kuvauksissa.[18] Elokuvasarjassa nähdään myös muutama kohtaus, joissa Harry esiintyy vauvana. Näissä kohtauksissa Harryä esittivät Saundersin kolmoset[19] ja Toby Papworth.[20]
Näytelmän Harry Potter ja kirottu lapsi Broadway- ja West End -versioissa Harryn roolissa nähdään Jamie Parker. [8] Vuonna 2019 ensi-iltansa saaneen Melbournen version rooliin valittiin Gareth Reeves. [21]
Sukupuu
Herra Dursley |
| Rouva Dursley |
| Herra Evans |
| Rouva Evans |
| Fleamont Potter[3] |
| Euphemia Potter[3] | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Marge Dursley[10] |
| Vernon Dursley |
| Petunia Dursley |
| Lily Evans |
|
|
| James Potter | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|
|
|
| Dudley Dursley |
|
|
|
|
|
|
|
| Harry Potter |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Harry Potter ja kuoleman varjelukset
- ↑ 2,00 2,01 2,02 2,03 2,04 2,05 2,06 2,07 2,08 2,09 2,10 2,11 Harry Potter ja viisasten kivi
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Rowlingin kirjoitelma Potterin suvun historiasta: "Henry’s son was called Fleamont Potter. [...] no amount of riches could compensate him or his wife Euphemia for their childlessness. They had quite given up hope of a son or daughter when, to their shock and surprise, Euphemia found that she was pregnant and their beloved boy, James, was born."
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 4,4 4,5 4,6 Harry Potter ja kuoleman varjelukset, epilogi
- ↑ Harry Potter ja kuoleman varjelukset, sivu 489
- ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 Harry Potter ja Feeniksin kilta
- ↑ Radcliffen IMDB
- ↑ 8,0 8,1 Playbillin artikkeli
- ↑ Elokuvassa Feeniksin kilta näkyvästä Mustien sukupuusta löytyy pari nimeltä Dorea ja Charlus Potter
- ↑ 10,0 10,1 10,2 Harry Potter ja Azkabanin vanki
- ↑ Jamesin ja Lilyn kuolinpäivä on merkitty heidän hautakiveensä Kuoleman varjelusten sivulla 360
- ↑ Harry Potter ja salaisuuksien kammio
- ↑ Harry Potter ja liekehtivä pikari
- ↑ 14,0 14,1 Harry Potter ja puoliverinen prinssi
- ↑ Harry Potter ja kirottu lapsi
- ↑ The Sun [1]
- ↑ Telegraph [2]
- ↑ https://www.mirror.co.uk/news/real-life-stories/harry-potter-stuntman-david-holmes-3279214
- ↑ IMDB; "Saunders Triplets" [3]
- ↑ Daily Mail [4]
- ↑ Kirotun lapsen englanninkieliset nettisivut[5]
Katso myös
Edeltäjä: Gawain Robards |
Auroriviraston päällikkö 2007 - |
Seuraaja: ei tiedossa |
Edeltäjä: Draco Malfoy |
Seljasauvan haltija 1998-1998 |
Seuraaja: sauva tuhottu |