SiriusMusta.jpg
Sirius Musta
Biografiset tiedot
Sukupuoli

Mies

Kuoli

Salaperäisyyksien osasto, Lontoon taikaministeriö

Perhe

Mustien suku

Syntyperä

Puhdasverinen

Alias

Anturajalka

Animaagi

Suuri koira[1]

Liittoutumat

Feeniksin kilta

Kulissien takana
"Kyllä, uskon että Sirius on syytön. Mutta kahden kolmetoistavuotiaan sana ei paina paljoa ministeriössä. Ja lisäksi sanottakoon, että useimmat meistä eivät aivan, hm, "luota" ihmissuden sanaan. Sitä paitsi professori Lupin on tällä hetkellä syvällä metsän uumenissa, eikä hän ehdi sieltä todistamaan, ennen kuin Sirius on saanut ankeuttajan suudelman."
Albus Dumbledore.[lähde]

Sirius Musta (III) (engl. Sirius Black) (s. 3. marraskuuta 1959lähde? — k. 18. kesäkuuta 1996, salaperäisyyksien osasto, taikaministeriö, Lontoo[2]) oli kolmas ja tunnetuin Sirius Musta -nimeä kantanut velho. Hänet tunnetaan parhaiten ensimmäisenä Azkabanin vankilasta paenneena henkilönä. Hänet oltiin tuomittu vankilaan syyllisenä jästien joukkomurhaan vuonna 1981. Myöhemmin ilmeni, että Sirius oli syytön ja että oikea murhaaja oli Mustan nuoruudenystävä Peter Piskuilan.

Musta kuului Piskuilanin kanssa Kelmeihin kouluaikanaan Tylypahkassa. Tässä ryhmässä Sirius opetteli laittomaksi animaagiksi ja oli mukana tekemässä Kelmien karttaa.[1] Siriuksen ylin ystävä oli myös Kelmeihin kuulunut James Potter. James pyysi Siriusta myöhemmin bestmanikseen sekä lapsensa Harryn kummisedäksi.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesälomat ja Kalmanhanaukio 12[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirius koetteli äitinsä Walburgan hermoja koristelemalla huoneensa Kalmanhanaukio 12:ssa Rohkelikon väreillä, kullalla ja punaisella, jästinaisten kuvilla, ja kiinnitti ne ikitarttumistaialla. Harry Potter löysi myöhemmin huoneesta äitinsä Lily Potterin kirjeen, ja sai tietää, että juuri Sirius oli ostanut Harryn ensimmäisen leluluudanvarren, joka lensi 1—2 jalkaa korkealla.

Lopulta erään riidan päätteeksi Sirius keräsi kamppeensa ja lähti pois Mustien talosta parhaan ystävänsä Jamesin luo. Hän peri Alphard-enonsa omaisuuden, ja muutti tämän taloon asumaan. Sirius kertoi myöhemmin Harrylle, että oli ollut milloin vain tervetullut vierailemaan Pottereilla.

Ensimmäinen velhosota ja elämä Tylypahkan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siriuksen työstä koulun jälkeen ei tiedetä, mutta hän liittyi Voldemortin vastaiseen kapinaliikkeeseen, Albus Dumbledoren johtamaan Feeniksin Kiltaan, ja asui Alphard-enonsa talossa. Kun Jamesin ja Lilyn häät koittivat, Sirius oli Jamesin bestman ja ainoa vieras, sillä häät haluttiin pitää salassa.

Voldemort saapui Pottereiden talolle Godrickin notkoon 31. lokakuuta 1981. Hän surmasi aluksi sauvattoman Jamesin ja sitten Harryä suojanneen Lilyn. Siriuksen oli määrä käydä samana iltana Peter Piskuilanin talolla varmistamassa, että kaikki oli kunnossa, mutta Peter ei ollutkaan kotona ja taistelun jälkiä ei ollut. Sirius lähti Potterien talolle lentävällä moottoripyörällään, ja löysi vain murskaantuneen talon. Hän pyysi paikalla olleelta Rubeus Hagridilta, jonka Dumbledore oli määrännyt hakemaan Harryn pois raunioiden seasta, voisiko hän viedä Harryn pois sieltä, sillä hän oli tämän kummisetä. Hagrid ei suostunut, ja Sirius tarjosi moottoripyöräänsä Hagridille, koska ei tarvinnut sitä enää.

Sirius etsi Peter Piskuilanin käsiinsä ja ajoi tämän nurkkaan, mutta Peter leikkasi ensin sormensa irti, räjäytti kadun, muuttui rotaksi ja pakeni. Sirius alkoi nauraa mielipuolisesti ruumiiden peittämällä kadulla. Kun aurorit pääsivät paikalle, heistä vaikutti täysin selvältä, että Sirius oli tappanut jästit.

Pako Azkabanista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirius pysyi muista poiketen koko aikansa Azkabanissa selväjärkisenä. Kun silloinen taikaministeri, Cornelius Toffee kävi vierailulla Azkabanissa, Sirius pyysi Toffeelta Päivän profeetan. Toffee oli järkyttynyt Siriuksen viettämien 12 vankeusvuoden vaikutuksesta. Ankeuttajat kertoivat Toffeelle, että Sirius hoki joka yö sanoja: "Poika on Tylypahkassa". Sirius kertoi myöhemmin Harrylle, että pysyi järjissään ainoastaan sen takia, että tiesi olevansa syytön. Koska se ei ollut onnellinen ajatus, ankeuttajat eivät voineet imeä sitä pois.

Siriuksen etsintäkuulutus

Sirius kertoi myöhemmin myös olleensa niin laiha, jotta pääsi kaltereiden läpi ja helposti rantaan. Sirius oli animaagi, jonka muoto oli iso koira, joten hän muuttui koiraksi ja ui Likusteritielle, koska halusi nähdä kummipoikansa Harryn. Harry säikähti Siriusta koirana, koska luuli tätä kalmakoiraksi, ja nosti oikean sauvakätensä ylös, jolloin Poimittaislinjan bussi melkein ajoi Harryn yli.[1]

Vapaalla jalalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavaksi Sirius lähti kohti pohjoista ja Tylypahkaa. Koska hän tiesi, että ankeuttajat vahtivat Tylypahkan rajoja, hän päätti jäädä Tylyahon kylään piiloon. Sirius lähti Rääkyvään röttelöön, ja pääsi siellä olevan salakäytävän kautta linnan maille. Hän raateli Lihavan leidin muotokuvan, koska leidi ei päästänyt häntä sisään.

Hermione Grangerin kissa Koukkujalka oli havainnut, että Kutka-rotta ei ollut todellinen eläin, mutta se ystävystyi Siriuksen kanssa, kun tämä osoitti olevansa luotettava. Koukkujalka yritti pyydystää Kutkan Siriukselle, onnistumatta.

Pian Sirius pääsi jälleen koulun turvatoimien ohi, ja huomasi, että Lihava leidi oli viety pois. Tilalla oli hullu ritari Cadogan, joka vaihtoi tunnussanan todella usein. Koukkujalka oli varastanut entisten Siriuksen tuttujen, Frank ja Alice Longbottomin, hajamielisen pojan Neville Longbottomin, yöpöydältä lapun, jossa oli koko viikon tunnussanat. Sirius luetteli koko listan, kunnes pääsi sisään. Sirius repi Ronald Weasleyn verhon kappaleiksi, koska etsi tämän rottaa, Kutkaa. Ron näki Siriuksen ja huusi niin, että kaikki heräsivät, mutta Sirius onnistui pakenemaan paikalta.

Sirius "Anturajalkana" vuonna 1994

Sirius uskaltautui myös katsomaan Harryä huispausottelussa nähdäkseen onko tämä yhtä hyvä kuin isänsä. Harryn Nimbuksen hajottua Tällipajun takia Sirius antoi Harrylle nimettömässä paketissa ostamansa uuden luudan, Tulisalaman (joka jouduttiin kuitenkin testaamaan koulussa mahdollisten kirousten takia, joita ei tietenkään löytynyt). Koukkujalka vei tilauksen Siriuksen puolesta Hienoihin huispausvarusteisiin Harryn nimellä, mutta kulta käskettiin ottaa Siriuksen holvista.

Sirius kohtasi lopulta Ron Weasleyn Kutka-rotaksi naamioituneen Piskuilanin. Hiinokka-hevoskotkan teloittajaisten jälkeen Sirius otti koirahahmonsa ja hyökkäsi Ronin kädessä olleen Piskuilanin kimppuun. Koska Ron ei päästänyt irti rotastaan, Sirius veti hänet mukanaan Tällipajun alla olleeseen salakäytävään ja sitä pitkin Rääkyvään röttelöön. Harry ja Hermione seurasivat Ronia käytävään. Kohdatessaan ensimmäisen kerran kummisetänsä Harry uhkasi tappaa tämän, kunnes Kelmien kartalla paikalle osunut Lupin käytti Karkotaseet-loitsua Harryn taikasauvaan. Sirius ja Lupin onnistuivat selostamaan kaiken tapahtuneen ja vakuuttamaan Piskuilanin olleen todellisuudessa Pottereiden kavaltaja. Kalkaros oli kuitenkin kuunnellut salaa näkymättömyysviitan alta ja heitti sen pois päältään ennen kuin Sirius ehti kertoa Piskuilanista. Harry, Ron ja Hermione tainnuttivat kuitenkin Kalkaroksen antaakseen Siriuksen puhua loppuun asti.

Sirius ja Lupin olisivat halunneet tappaa Piskuilanin, mutta Harry esti heitä uskoen, että James olisi toiminut samoin. Piskuilan jäi näin hengenvelkaa Harrylle. Piskuilania vietiin tämän jälkeen vankina kohti Tylypahkaa, mutta Lupin muuttui kesken kaiken ihmissusimuotoonsa ja Sirius joutui suojelemaan muita. Mellakan keskellä Piskuilan muuttui rotaksi ja pakeni. Sirius uupui taistelusta niin paljon, että väsähti Kielletyssä metsässä olleen lammen ääreen. Harry juoksi paikalle, mutta paikka kuhisi ankeuttajia, jotka veivät häneltä voimat puolustautua. Pelastukseksi koitui lopulta lammen vastarannalta loitsittu suojelius.

Vironnut Kalkaros löysi Siriuksen ja Harryn lammen ääreltä ja kuljetti heidät linnaan, Harryn sairaalasiipeen ja Siriuksen vankitorniin odottamaan palautusta Azkabaniin. Harry ja Hermione käyttivät kuitenkin ajankääntäjää, jolla he matkasivat ajassa taaksepäin pelastaakseen Siriuksen – ensin lammella, jossa Harry käytti suojeliusta ankeuttajiin, sitten tornissa, jonne he pääsivät pelastamallaan Hiinokalla. Sirius kiitti vuolaasti molempia ja lähti Hiinokalla Tylypahkan mailta.[1]

Piilossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainsuojattomana, paettuaan Tylypahkasta Sirius muutti lapsuudenkotiinsa Kalmanhanaukiolle, ja vietti sen suojissa käytännössä koko loppuelämänsä poistuen vain harvoin ulos ihmisten ilmoille. Hänen mainettaan ei myöskään puhdistettu, ja taikaministeriö syytti Siriusta mm. Azkabanin joukkopaosta, jossa pakenivat merkittävimmät sinne joutuneet kuolonsyöjät, joihin lukeutuivat Siriuksen serkku Bellatrix Lestrange, Prewettit murhannut Antonin Dolohov sekä taikaministeriön tietoja Voldemortille luovuttanut Augustus Rookwood. Harryyn Sirius piti yhteyttä lähinnä pöllöpostitse (salanimiä käyttäen), ja muutaman kerran myös hormiverkostolla.

Kun Voldemort sai ruumiinsa takaisin kesäkuussa 1995, Albus Dumbledore pyysi Siriusta ja Remus Lupinia keräämään vanhan Feeniksin killan kokoon, ja ottamaan väliaikaiseksi tukikohdakseen Remuksen talon. Sirius luovutti kotinsa, Kalmanhanaukio 12:n, killan päämajaksi, jonka salaisuudenhaltijaksi nimettiin Dumbledore. Sirius aloitti talossa täysipäiväisen remontin, jossa hän pyrki heittämään pois mahdollisimman paljon kaikkea, mikä muistutti häntä Mustan suvusta. Vanhojen Siriuksen tuntemien kiltalaisten – Fabian ja Gideon Prewettin – sisko Molly, tämän lapset, Hermione Granger ja Harry Potter auttoivat siivoamisessa. Kotitonttu Oljo onnistui pelastamaan sattumanvaraisesti muutamia perintöesineitä. Näiden lisäksi seinille maalattu Mustien suku ja ikitarttumistaialla loihdittu Walburga Mustan muotokuva jäivät seinille, samaten Mustan perheen edellisten kotitonttujen pääkokoelma.

Jatkuvasti sisätiloissa elämään joutunut Sirius turhautui ajan myötä täysin asemaansa, eritoten siksi, ettei pystynyt käytännössä tekemään muuta kuin ylläpitämään taloa. Ainoat vieraat olivat satunnaisesti paikassa vierailleet Feeniksin killan jäsenet, yleensäkin Molly, sekä tämän aviomies Arthur. Sirius tosin oli koiran hahmossa saattamassa Harryä King's Crossin asemalle ennen tämän viidennen kouluvuoden alkamista, mutta Lucius Malfoy tunnisti hänet (ilmeisesti Piskuilanin antamien tuntomerkkien perusteella). Tästäkin huolimatta Sirius ehdotti tapaamista Harryn kanssa tämän Tylyaho-viikonlopun aikana, mutta Harry perui sen peläten kummisetänsä paljastuvan, josta Sirius loukkaantui verisesti.

Jouluna 1995 Harry näki unen, jossa Voldemortin jättiläiskäärme Nagini hyökkäsi Arthurin kimppuun, Harry heräsi ja tiedotti asiasta rehtorille ja McGarmiwalle. Harry, Ron ja Siriukseen kesällä tutustuneet Ginny, Fred ja George tulivat Siriuksen luo ja valvoivat yön yli, kunnes Molly saapui kertomaan Arthurin olevan kunnossa. He korkkasivat kermakaljat, ja painuivat nukkumaan.

Sirius oli joulutuulella ja koristeli taloaan lauleskellen joululauluja Harryn ollessa yksin Hiinokan luona, kunnes Hermione saapui Siriuksen taloon. He ja Weasleyt lähtivät Pyhään Mungoon Siriuksen jäädessä kotiinsa. Kun paluu Tylypahkaan lähestyi, Sirius alkoi masentua ja lukkiutui vuorostaan Hiinokan luo.

Salaperäisyyksien osasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirius kaatuu holvikaaren läpi kuolemaansa.

Harry luuli nähneensä Voldemortin kiduttamassa Siriusta saadakseen tältä tietoa ennustuksesta. (Todellisuudessa tämä oli Voldemortin virittämä ansa.) Harry yritti ensin hormiverkon avulla varmistaa, oliko Sirius kotonaan. Paikalla ollut Oljo valehteli, ettei Sirius ollut paikalla, vaikka tämä oli koko ajan ollut yläkerrassa. Tämän jälkeen Harry lähti ystävineen kohti Lontoon taikaministeriötä thestraleilla ratsastaen. Harry sai viestitettyä aikeistaan kiltaan kuuluneelle Kalkarokselle, joka hälytti muut killan jäsenet. Kiltalaiset - Sirius etunenässä - saapuivat paikalle yhdennellätoista hetkellä pelastaakseen kuolonsyöjiä vastaan taistelevat Harryn ja kumppanit. Riisuttuaan Lucius Malfoyn aseista Sirius joutui vastatusten serkkunsa Bellatrix Lestrangen kanssa nauraen tämän olemukselle. Raivostunut Bellatrix iski Siriuksen tämän jälkeen mystisen, verhon peittämän holvikaaren läpi. Sirius ei palannut holvikaaren takaa eikä hänen ruumistaan ikinä löydetty.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Community content is available under CC-BY-SA unless otherwise noted.